Pitkien välimatkojen Lapissa apu voi olla kaukana, jos auto hyytyy tienposkeen. Ensio Simonen on yksi Lapin kahdestatoista vapaaehtoisesta tiepalvelumiehestä., jotka auttavat autoilijoita viikonloppuisin.
"Kyllä tämä homma on vuosi vuodelta mennyt enemmän ihmisten auttamiseksi. Nykyiset autot täytyy korjata merkkihuoltamoissa, joten usein minun tehtäväkseni jää rauhoitella kuljettajaa ja järjestää autolle kyyti korjaamolle ja matkustajille majoituspaikka tai vuokra-auto", Simonen kertoo.
Autot ovat aina olleet Ensio Simosen työ ja harrastus. Huoltopäällikkönä ja autoasentajien kouluttajana elämäntyönsä tehnyt Simonen kiinnostui tiepalvelutoiminnasta kaverin innostamana vuosituhannen vaihteessa, kun työkiireet hellittivät. Autoliiton vuoden tiepalvelumieheksi valitsema Simonen ei irrota tiepalvelusta kertovia kylttejä pakettiautonsa katolta edes arkena, vaan auttaa aina kun apua tarvitaan.
"Päivystysvuorossa meidän alueemme on Kuivaniemeltä Nuorgamiin, joten apu ei välttämättä ole aivan lähellä. Joka soiton perään emme tietenkään lähde, vaan meillä on yhteistyökumppaneita paikallisilla korjaamoilla ja hinausliikkeissä", Simonen kertoo.
Viime vuonna Simonen laskikin ajaneensa noin 10 000 kilometriä tiepalveluajoja. Näillä matkoillaan hän pelasti 70 pahaan pulaan joutunutta autoilijaa, joiden matka ilman häneen apuaan olisi katkennut. Pienempiä auttamistapauksia oli satoja.
"Monesti ihmiset pysäyttävät minut marketin parkkipaikalla, kun näkevät autossa olevat kyltit. Sitten kysellään kaikenlaisista autoon liittyvistä vioista."
Nykyinen autokanta on jo suhteellisen uutta ja varmakulkuista, mutta edelleen ne tarvitsevat polttoainetta kulkeakseen. Bensan loppumisesta johtuva matkan tyssääminen on yksi tiepalvelumiehiä eniten työllistävistä ongelmista.
"Etelästä tulevat autoilijat eivät usein ymmärrä, että Lapissa huoltoasemia ei ole kovin tiheässä. Täällä ei kannata kytätä bensan hintaa, vaan tankata silloin kun asema kohdalle sattuu", Simonen ohjeistaa.
Myös käteisen rahan puuttuminen voi kääntyä ongelmaksi, kaikkien pikkukauppojen bensapumput kun eivät toimi maksukorteilla - ainakaan pakkasilla.
"Monesti kuskilla on lompakko täynnä erilaisia kortteja, mutta kun automaatti ei toimi niin bensaa ei heru", Simonen naureskelee.
Rengasrikko on toinen yleinen syy matkan katkeamiseen. Vararengas on usein rapaisten ja ruosteisten pulttien varassa auton alla, ja usein hajonneen renkaankin pultit ovat liian lujassa käsin väännettäviksi.
"Uusissa autoissa ei välttämättä edes ole vararengasta, vaan täyttöpullo. Kyllä se tuntuu lähinnä vitsiltä, huonokin vararengas kuitenkin toimii yleensä seuraavaan kylään asti", Simonen toteaa.
Joskus matka katkeaa ennen kuin alkoikaan, ja silloin syy on syy laturissa. Nykyisin akun tyhjentyminen johtuu usein tupakansytyttimeen kytkettävistä lisälaitteista.
"Kesällä kylmälaukut ja talvella webaston lämminpuhaltimet tyhjäävät akun. Kyllä olen monta kertaa kuullut että kaljat ovat kyllä kylmät tai auto lämmin mutta kun se ei starttaa", Simonen naureskelee.
Hiihtokeskusten viikonloppuihin ajoittuva matkailijaliikenne teettääkin eniten työtä tiepalvelumiehille.
"Kiirehuiput sijoittuvat matkailijavirtojen mukaan. Ruska-aika on seuraava piikki, sen jälkeen onkin taas hiljaista jouluun asti", Simonen ennakoi.