Oululainen Vuokko Keränen on pitkän linjan vapaaehtoinen.
Halu tarjota kaikille lapsille yhdenvertainen mahdollisuus ensikirjoihin sai Keräsen tarttumaan toimeen ja koordinoimaan vapaaehtoisia valmistamaan kosketeltavia ensikirjoja.
Mintun tarina kosketti
Ajatus näkö- ja monivammaisille suunnatusta ensikirjasta syntyi kun Keränen luki Facebookissa sokeana syntyneen yksivuotiaan Mintun äidin kirjoituksen siitä, kuinka he odottavat pääsevänsä lainaamaan kirjoja Celiasta. Sieltä kun koskettelukirjoja voi lainata kaksivuotiaasta alkaen.
– Se hätkähdytti. Näkö- ja monivammaisille lapsille ei ole tarjolla ensikirjoja, Keränen kertoo.
Moni normaalinäköinen on kahteen ikävuoteen mennessä lukenut useimmiten jo kymmeniä kirjoja, mutta näkö- ja monivammaisille ensikirjoja ei ole edes ostettavissa.
– Äitiyspakkauksessa tulee mukana ensikirja, mutta se ei sellaisenaan käy näkö- tai monivammaiselle lapselle.
Aivan ummikkona Keränen ei alkanut koordinoimaan IKIOMA ensikirja -hanketta, vaan taustalla oli vuosien vapaaehtoistyö Celiaan tehtyjen koskettelukirjojen parissa.
Ikioman ensikirjan suunnittelu alkoi kesän 2016 aikana. Vuonna 2017 kirja julkaistiin ja IKIOMA ensikirja rekisteröitiin tavaramerkiksi. Ensikirjahankkeen liikkeelle saaneelle Mintulle myös luovutettiin ensimmäinen koskettelukirja.
Jokaisella on oikeus ensikirjaan
Vuosien varrella koskettelukirjoja on ollut tekemässä moni vapaaehtoinen ympäri Suomen, myös vankiloissa.
Hankkeessa koulutetaan vapaaehtoisia ohjaajiksi jatkuvasti, seuraavaksi koulutus järjestetään Kempeleessä.
– Kun kirjoja tehdään talkootyönä, jokainen voi tehdä sitä mitä osaa.
Nyt lapsille ja ammattilaisille on luovutettu yli 100 ensikirjaa. Kirjaa on hyödynnetty esimerkiksi pienten lasten näön tutkimuksessa.
– Olen nöyrästi ylpeä siitä, mitä olen saanut aikaiseksi. Tämä on myös asiantuntijoiden mielestä toimiva tuote, Keränen hymyilee.
IKIOMA-hanke sai rahoitusta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAlta tämän vuoden helmikuussa. Rahoituksella halutaan saada toimintaa pysyvämmäksi. Toiveissa on myös saada hankkeelle pysyvä rahoitus.
Rahoituksella halutaan kehittää koskettelukirjan tekemistä ja jakeluverkostoa. Hanke tekee nyt yhteistyötä lukuisien lasten neurologisten yksiköiden kanssa ympäri Suomen. Niiden kautta kirjoja saadaan suoraan niitä tarvitseville perheille.
Rahoitusta käytetään osin myös vapaaehtoisten koulutukseen. Hankkeen tavoitteena on tarjota lapsille laadukas ja turvallinen kirja.
– Päätavoite on kuitenkin lasten yhdenvertaisuuden saavuttaminen myös ensikirjojen suhteen, Keränen painottaa.
– Oma ensikirja tuo esille myös vammaisen lapsen ihmisarvon. Vanhemmille tämä tarkoittaa, että hänen oma lapsensa on niin tärkeä, että häntä varten on tehty kirja.
Koskettelukirjassa aisteilla on suuri merkitys
4-sivuinen Ikioma ensikirja on valmistettu pienen lapsen käteen sopivaksi.
Kirjaa luetaan yhdessä aikuisen kanssa.
Heikkonäköistä lasta ajatellen kirjassa on voimakas värikontrasti ja selkeät kuviot.
Kirjassa on hyödynnetty erilaisia materiaaleja, joista syntyy erilaisia elämyksiä ja ääniä.
Kirjan avulla on mahdollista myös lapsen kognitiivisista taidoista riippuen laskea ja opetella erilaisia käsitteitä, kuten ison ja pienen eroa.
Kirjaa on mahdollista lukea mukana tulevien riimien kanssa.
Ikioma ensikirja -hanke on Oulun Nuorten Naisten Kristillisen yhdistyksen koordinoima.