Sipulit ovat sydäntalven herkkuja, joiden avulla ruokiin saadaan lisämakua. Sipulin makuvaikuttaja, umami, korostaa muiden ruoka-aineiden makuja. Useimmat keitot, piiraat ja jauheliharuoat saavat sopivaa lisämakua sipulista.
Raakana kirpeähköt sipulit puolestaan maustavat salaatteja, hernekeittoa tai vaikkapa mätejä ja blinejä. Hitaasti haudutettuina sipulit makeuttavat parhaimmat pataruoat.
Ensi viikolla vietetään Kotimaiset Kasvikset ry:n sipuliviikkoa, jonka reseptejä löytyy osoitteesta www. kotimaisetkasvikset.fi.
Sipulifaktaa
Suomalaiset syövät keskimäärin 5,6 kiloa sipuleita henkeä kohti vuodessa. Kepasipulin ja sen värimuunnosten osuus tästä on 4,4 kiloa. Seuraavaksi suosituin on purjo.
Valkosipulia syödään vajaa 0,3 kiloa henkeä kohti vuodessa. Sipulin suosio on kasvanut moniin muihin kasviksiin verrattuna selvästi nopeimmin. Sipuliostot vähittäiskaupoista ovat lisääntyneet 63 prosenttia vuosina 1991-2002. Eniten on lisääntynyt punasipulin kulutus.
Kotimaista kelta- ja punasipulia saadaan ympäri vuoden, sillä sipulien varastointi onnistuu nykyisin hyvin. Sen sijaan purjosipulit ja monet muut erikoissipulit ovat kevättalvisin pääosin tuontituotteita.
Kevätsipuleita ja ruukussa kasvatettuja ruohosipuleita saadaan myös kotimaisina ympäri vuoden.
Kotioloissa kelta- ja punasipuleita kannattaa säilyttää keittiön pöydällä astiassa käyttövalmiina pieniä määriä. Isompien määrien säilyttämiseen otollisin paikka on kuiva ja viileä noin 10 asteen huonetila.
Jääkaapissa, kosteassa ja muovipussissa säilytettäessä sipulit lähtevät helposti itämään.
Sipulit ovat hyvää ja terveellistä syötävää. Sipulin sulfidipitoiset öljyt avaavat tukkoisia hengitysteitä ja helpottavat flunssaista oloa. Sipulin tehokkain antioksidantti, kversetiini, puolestaan ehkäisee virusten ja bakteerien hyökkäyksiltä.
Lisäksi sipulin suojaravintoaineiden epäillään tutkimustiedon pohjalta ehkäisevän sydän- ja verisuonitautien syntymistä ja syöpäsairauksia.
Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry