RIIKA Puolustusministeri Jan-Erik Enestamin (r.) mielestä suomalaisten ylivoimaisen enemistön kielteinen suhtautuminen Nato-jäsenyyteen perustuu kylmän sodan ajalta perityvään ajatteluun sekä erittäin vähäisiin tietoihin järjestön toiminnasta.
Ministeri kommentoi asiaa suomalaistoimittajille perjantaina Latvian pääkaupungissa Riiassa, jossa alkoi puolustusliittoon pyrkivien maiden kokous. Suomi on Ruotsin tavoin kutsuttu seuraamaan kokousta, vaikka maat eivät Natoon tällä hetkellä pyrikään.
Yleinen luulo on Enestamin mukaan esimerkiksi se, että Suomen pitää nostaa puolustusmenoja niin, että niiden osuus bruttokansantuotteesta on kaksi prosenttia.
Samoin väitetään hänen mukaansa, että Suomen on pakko ottaa vastaan ydinaseita ja ja että Nato sanelee, miten Suomen puolustusvoimia kehitetään.
"Yksikään näistä väitteistä ei pidä paikkaansa", Jan-Erik Enestam painotti.
Hän huomautti esimerkiksi, että kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustusmenoihin on suositus, ja jokaisen uuden maan Natolle antama panos tarkastellaan erikseen. Suomen armeija kuuluu kustannustehokkaimpin puolustusvoimiin, Enestam korosti.
Puolustusministeri sanoi, että hänen kantansa Nato-jäsenyyteen on avoin.
"Kuvaavaa keskusteluilmapiirille on, että kun yrittää tuoda esiin faktoja, niin heti lyödään Nato-leima otsaan", Enestam pahoitteli.
Kymmenen Natoon pyrkivän entisen Itä-Euroopan maan kokoontumisen ensimmäisenä päivänä korostettiin maanosan yhteisiä arvoja, kuten demokratiaa, ihmisoikeuksia ja lakiin perustuvaa hallintoa.
Nato-jäsenyyden katsottiin olevan paras tae näiden arvojen turvaamisessa.
politiikka 8
