Energia-alan etujärjestö Energiateollisuus ry (ET) torjuu mahdollisen lisäsääntelyn kuluttajien sähkönsiirtomaksujen alentamiseksi. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on hiljaittain kertonut, että hallitusneuvotteluissa on keskusteltu eri malleista asian hoitamiseksi.
ET:n mukaan sähkönsiirto ei Suomessa edelleenkään ole mitenkään erityisen kallista. ET myös korostaa, että hintojen korotukset viime vuosina johtuvat vuonna 2013 voimaan tulleesta sähkömarkkinalaista, joka velvoittaa verkkoyhtiöitä parantamaan sähkön toimitusvarmuutta merkittävästi vuoden 2028 loppuun mennessä.
– Kun tehdään uutta ja parempaa, niin totta kai se myös maksaa. Siirtohintojen nosto on ollut välttämätöntä toimitusvarmuuden parantamiseksi. Lainsäädäntö määrää ja viranomainen valvoo, että kaikki menee niin kuin on säädetty, ET:n energiaverkkoyksikön johtaja Kenneth Hänninen sanoo.
– Meidän selkeä kantamme on, että nyt ei pitäisi lähteä panikoimaan. Toimitusvarmuuden parantamisessa ollaan oikein hyvässä vauhdissa, eikä tätä kehitystä pitäisi vaarantaa.
ET toivoo, että siirtohinnoissa hintataso voitaisiin vakiinnuttaa pidemmäksi aikaa eteenpäin.
– Tasoitusjakson pidentäminen vähentäisi hinnankorotuspaineita ja toisi asiakkaille tasaisempia siirtomaksuja, Hänninen sanoo.
Rinne on kertonut, että hallitusneuvotteluissa on ollut esillä ainakin väljennys lakiin, joka velvoittaa siirtoyhtiöitä tekemään maakaapelointeja. Rinteen mainitsemia muita mahdollisia malleja ovat yhtiöiden investointien kuoletusaikojen pidentäminen ja mahdollinen sähkönsiirron hintakatto.
Hännisen mukaan toimitusvarmuuden parantamisen aikataulua on pari vuotta sitten jo venytetty.
– Siirtymäkautta koskevaa säädöstä helpotettiin, minkä jälkeen 16 yhtiötä on jo hakenut lisäaikaa. Valtaosa on sitä saanutkin vuoteen 2032 tai 2036 saakka. Lisäaikaa on myönnetty niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.
Hänninen ihmettelee myös puheita mahdollisesta sähkönsiirron yhtenäisestä hintakatosta.
– Ei sellainen ole tätä päivää. Hintakatto koskisi nimenomaan alueita, joilla tällä hetkellä on vielä eniten tehtävää toimintavarmuuden parantamisessa.
Hännisen mukaan siirtohinnat ovat erittäin säädeltyjä jo nyt. Laissa säädetyn korotuskaton mukaan sähkön hintaa voi korottaa enintään 15 prosenttia vuodessa.
– Verkkotoiminta on varmasti Suomen tiukimmin valvottu toimiala. Valvonta perustuu kohtuulliseksi arvioituun tuottoon, jolle on asetettu yläraja. Sallittu tuotto on sama kaikille yhtiöille.
Jakeluverkkoyhtiöitä on Suomessa 77. Energiaviraston mukaan esimerkiksi viime vuonna 35 yhtiötä nosti sähkönsiirtohintoja 3–12 prosenttia.
ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo, että investointipaineista huolimatta monet yhtiöt olisivat voineet nostaa hintoja enemmän.
– Toki ymmärrän, että asiakas kokee jopa kymmenien prosenttien hinnannousut muutaman vuoden sisällä kohtuuttomina. He eivät ehkä itse olisi valinneet, että verkon varmuutta parannetaan niin paljon kuin on päätetty.
Leskelän mielestä tärkeintä on nyt se, että verkkoihin investoidaan ja jakeluverkot rakennetaan pitkälti uudestaan.
– Se tuo myös paljon työtä eri puolille Suomea.
Energiavirasto valvoo hinnoittelua
Energiavirasto valvoo sähköverkkoyhtiöiden verkkopalveluiden hinnoittelua kokonaisuutena neljän vuoden jaksoissa. Virasto vahvistaa etukäteen kahdeksaksi vuodeksi sähköverkkoyhtiöille valvontamenetelmät. Valvontamenetelmät perustuvat tuottokattoon.
Tuottokatto määritellään sallimalla sähköverkkoon sitoutuneelle pääomalle kohtuullinen tuotto. Sähköverkkoyhtiön keräämistä maksuista saatujen tulojen ja verkkopalvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten on pysyttävä tuottokaton alla nelivuotiskauden. Kyseessä ei siis ole hintakatto.
Valvonta perustuu sähkömarkkinalainsäädäntöön ja Energiaviraston tämän perusteella vahvistamiin kohtuullisen hinnoittelun valvontamenetelmiin sekä oikeuskäytäntöön. Valvontamenetelmien on tasapuolisia kaikille sähköverkkoyhtiöille. Esimerkiksi tuottoastetta ei voi määritellä erilaiseksi maaseutu- ja kaupunkiyhtiöille.
Energiavirasto tutkii vuosien 2016–2019 hinnoittelun kohtuullisuuden vuonna 2020. Jos yhtiö on perinyt ylihintaa, peritty ylihinta on palautettava asiakkaille seuraavan nelivuotiskauden aikana verkkopalvelumaksuissa.
Energiavirasto valvoo verkkopalvelumaksujen korotuksia hinnanmuutosten yhteydessä. Verkonhaltija saa korottaa siirron ja jakelun maksujaan korkeintaan 15 prosenttia korotusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana keräämiinsä maksuihin verrattuna.