EM-voit­ta­ja Kes­ki­sa­lo: "Kil­pai­lue­le­men­til­lä laatua koviin tree­nei­hin"

Jukka Keskisalo patistaa kotimaisia kestävyysjuoksun kärkinimiä yhteisharjoituksiin ja kehottaa nuoria rakentamaan maltilla pitävät pohjat.

Jukka Keskisalon (keskellä) viimeisiksi arvokisoiksi jäivät viime kesän olympialaiset Lontoossa.
Jukka Keskisalon (keskellä) viimeisiksi arvokisoiksi jäivät viime kesän olympialaiset Lontoossa.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Jukka Keskisalo patistaa kotimaisia kestävyysjuoksun kärkinimiä yhteisharjoituksiin ja kehottaa nuoria rakentamaan maltilla pitävät pohjat.

Moskovan MM-areenalla suomalaisia mieskestävyysjuoksijoita ei kirmannut, mutta estejuoksun ex-Euroopan mestari ei näe tilannetta toivottomana.

– Yrittäjiä onneksi on, joten on myös mahdollisuuksia. Miesten kestävyysjuoksu on aallonpohjassa, mutta se johtuu siitä, että niin moni lopetti aktiivisen panostamisen viime vuoteen, Keskisalo sanoo.

Keskisalo itse jätti kilparadat huippu-urheilumielessä, vaikka ura jatkuu "töiden ohessa". Aktiiviuransa lopettivat myös Jussi Utriainen, Matti Räsänen, Mikael Bergdah ja Jonas Hamm. Uusien kärkinimien kasvua jarruttaa lajin vetovoiman ehtyminen.

– Teini-ikäiselle huippukestävyysjuoksu ei näyttäydy tavoiteltavan arvoisena asiana. Sen enempää Janne Holmenin kuin minun menestys eivät saaneet aikaiseksi sellaista buumia, että olisi heittäydytty massoittain kovan harjoittelun pariin pitkäksi aikaa, Keskisalo sanoo.

– Suomen taso on monelle lahjakkaalle nuorelle saavutettavissa, mutta maailman taso on niin kaukana, ettei sen tavoittelu houkuttele. Omalla kohdalla oli ehkä kyse siitä, etten ajatellut tuota asiaa. Halu kehittyä oli niin raju.

Resurssit osattava kohdentaa

Keskisalo työskentelee tällä haavaa Joensuussa Itä-Suomen liikuntaopiston urheilun ja liikunnan osaamiskeskus -hankkeen projektipäällikkönä. Hän valmentaa maileri Joonas Lehtistä ja jatkaa juoksemista ilman tavoitteita.

Entisen ammattijuoksijan silmissä tiivis yhteistyö ja talousresurssien kohdentaminen ovat kotimaan kärkinimien tie kohti kansainvälistä tasoa.

– Kun on pienet resurssit, ne pitää käyttää kohdennetusti. Portugali on ollut Euroopassa harjoitusleiritysten ykköspaikka vuosia. Sinne juoksijoiden pitäisi mennä yhtä aikaa. Silloin saadaan ryhmäharjoitteluna kilpailunomaisia harjoituksia. Samalla Urheiluliitto pystyy vähillä varoillaan järjestämään paikalle hierojia ja tukipalvelua, Keskisalo sanoo.

– Laadukasta harjoittelua saadaan vain, kun kovissa treeneissä on kilpailuelementtiä. Hyvällä lihashuollolla taas vähennetään vammoja. Täytyy myös toivoa, että leirille ylipäätään riittää juoksijoita. Ryhmät ovat nykyisin niin pieniä.

Ei oikopolkuja

Keskisalon mielestä leiriyhteistyötä pitäisi tehdä myös kaikkien yleisurheilulajien kesken ja yli lajirajojen.

– Puhuin Olli-Pekka Kärkkäiselle silloin, kun hän piti vuoristoleiripaikkaa Dullstroomissa Eteä-Afrikassa, kuinka eri lajien yhteistyöllä voisi parantaa leirien resursseja ja saada esimerkiksi parempaa lihashuoltoa, Keskisalo sanoo.

Nyt Kärkkäinen voi halutessaan tarttua ajatukseen. Hän on Olympiakomitean huippu-urheiluyksikössä kestävyyslajien lajiryhmävastaavana.

Keskisalon mukaan juoksija löytää harjoitteluun talousresursseja varmasti, jos menestystä tulee. Sitä tavoitellessa tilanne on toinen. Se voi kannustaa harjoittelussa vääränlaisiin ratkaisuihin.

– Juniorina on tehtävä sellaiset pohjat, että voi kaksikymppisenä alkaa harjoitella kovaa. Kun olen verrannut omaa harjoitteluani joidenkin nuorten harjoitteluun, siellä on hirveä kiire mennä askelmia eteenpäin, jotta talous kohenisi. Sellaista oikopolkua ei kestävyysharjoittelussa kuitenkaan ole.