Elokuvat The Guardian Angel – Suojelusenkeli.
Suomi/Tanska/Kroatia 2018.
Ohjaus: Arto Halonen.
Pääosissa: Pilou Asbæk, Josh Lucas, Rade Serbedzija.
Plaza & Star, Oulu.
Arto Halosella on pitkä ura dokumenttiohjaajana, ja myös hänen draamalliset ohjauksensa ovat enemmän tai vähemmän tosipohjaisia. The Guardian Angel – Suojelusenkeli antaa kerrankin oikeasti aihetta vanhalle latteudelle "tosi on tarua ihmeellisempää". Tarina nimittäin vaikuttaa melkoisen mielikuvitukselliselta, mutta tällaista silti tapahtui 1950-luvun Kööpenhaminassa.
Poliisietsivä Anders Olsen (Pilou Asbæk) saa tutkittavakseen kaksi ihmishenkeä vaatineen pankkiryöstön. Olsen alkaa epäillä, että verekseltään kiinnisaatu tekijä Hardrup (Cyron Melville) ei ole toiminut vapaasta tahdostaan vaan manipuloituna, kenties hypnoosin keinoin.
Katse kohdistuu Hardrupin entiseen sellitoveriin, itsevarmaan psykopaattiin Schouw Nielseniin (Josh Lucas). Hänen psykologisten peliensä murtamiseen tarvitaan toisen hypnotistin, professori Dabrowskin (Rade Serbedzija) apua.
Suojelusenkeli on kansainvälinen yhteistuotanto, jonka puhekielenä on englanti. Myös näyttelijäkaarti on monikansallista. Karismaattista konnaa esittää amerikkalainen Lucas, poliisina on Vallan linnakkeesta Game of Thronesiin ja muihin kansainvälisiin hankkeisiin singahtanut tanskalainen Asbæk.
Kroaatti Serbedzijan esikoisohjauksessa Uhrauksia vapaudelle Arto Halonen oli yksi tuottajista, mitä kautta myös osa Suojelusenkeliä on filmattu Kroatiassa.
Suomalaisväriä tuovat Pamela Tola, Mikko Nousiainen ja Sara Soulié, jolla on Olsenin vaimona heistä merkittävin rooli.
Suojelusenkeli on varsin vanhakantainen rikostarina.
Yleispätevyyttä se hakee Tanskan sodanaikaisesta natsimiehityksestä ja Dabrowskin pohdinnoista siitä, miten me kaikki olemme manipuloitavissa, yleensä vallanpitäjien taholta. Nämä elementit jäävät kuitenkin aika pintapuolisiksi silauksiksi elokuvalle, joka on ennen kaikkea poliisin ja roiston välinen tahtojen mittelö.
Suojelusenkeli on lievästä jähmeydestään huolimatta kohtalaisen kiintoisa rikosdraama. Epookkiin varsinkin katunäkymissä on satsattu enemmän kuin kotimaisissa tuotannoissa on yleensä mahdollista.
