Jaan europarlamentaarikko Elsi Kataisen huolen (Kaleva 20.9.) harvaan asuttujen alueiden heikoista tietoliikenneyhteyksistä. Katainen peräänkuulutti EU:ssa tehtäviä ratkaisuja yhteyksien turvaamiseksi myös maamme itärajalla. Luotettavat yhteydet ovat nyky-yhteiskunnassa välttämättömät.
Luotettavien ja hyvien tietoliikenneyhteyksien rakentaminen vaatii varsin mittavia investointeja, eikä rahoitus onnistu vain yksityisen sektorin voimin. Tukea tarvitaan myös yhteiskunnalta, joko kansallista tai EU:n tukirahaa.
Harvaan asuttujen alueiden saaminen laadukkaiden tietoliikenneyhteyksien piiriin vaatii paitsi yhteistyötä, myös toimia niin verkko-operaattoreilta kuin yhteiskunnalta. Haja-asutusalueiden verkkoratkaisujen tulee koostua niin laadukkaista valokuituyhteyksistä kuin myös laadukkaista mobiiliyhteyksistä.
Tällä hetkellä Suomessa ely-keskukset jakavat EU:n maaseuturahoituksen kautta 53 miljoonaa euroa maaseudun laajakaistayhteyksien rakentamiseksi vuoteen 2027 asti.
Tukia kohdennetaan tyypillisesti kuitenkin vain erittäin harvaan asutuille alueille eikä esimerkiksi maaseudun elinvoimaisimpiin alueisiin. Nämä alueet ovat nykyisessä tukipolitiikassa väliinputoajia, koska ne eivät myöskään rakennu markkinavoimin valokuituyhtiöiden tarvitseman riittävän asukastiheyden puuttumisen vuoksi.
Jos tuet kohdennettaisiin maaseudun elinvoimaisille alueille, samalla rahalla saataisiin isompi hyöty useammalle kansalaiselle. Nykyisen tukipolitiikan seurauksena valokuituverkkoja rakennetaankin pitkin harvaan asuttuja maaseutualueita, joiden asukasluku on hyvin vähäinen.
Samaan aikaan tukien kilpailutuskaan ei ole tehokasta harvaan asutulla maaseudulla, koska yleensä alueelle on vain yksi halukas toimija ja kilpailun puuttuessa toimijan ei ole kannattanut esittää kustannustehokkaita suunnitelmia tukirahoittajien suuntaan. Käytämme siis paljon rahaa vähälle väkimäärälle, ja tuet käytetään tehottomasti.
Tukien uudelleenkohdentaminen on hyvä alku, mutta ei valitettavasti riittävä Suomen tietoliikennetarpeiden kattamiseen. Siksi Suomeen tarvitaan myös uutta tukirahoitusta, jotta kaikki elinvoimaiset, tiheämmin asutut maaseutualueet olisi mahdollista saada valokuituyhteyksien ulottuville ja harvempaan asutut alueet hyvien mobiiliyhteyksien piiriin.
Lisäksi maamme huoltovarmuus on huomioitava, ja huoltovarmuuden näkökulmasta keskeisten kohteiden, kuten maatilojen, yhteyksien turvaamiseen tarvitaan erilliset kohdennetut tuet.
Rakentamiskustannusten vuoksi valokuitua ei ole järkevää rakentaa ihan kaikkialle, joten siksi on äärimmäisen tärkeää, että myös hyvistä ja kattavista mobiiliverkoista pidetään huolta kaikkialla Suomessa.
Valokuitu- ja mobiiliverkot ovat parhaimmillaan toisiaan täydentäviä tietoliikenneratkaisuja, joilla molemmilla on merkittävä rooli suomalaisen digiyhteiskunnan kehityksessä sekä Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden turvaamisessa nyt ja tulevaisuudessa.
Heikki Kaunisto
toimitusjohtaja, Valokuitunen Oy