Suomen kielen sana kaupunki on alun perin tarkoittanut kauppapaikkaa. Kauppa ja kaupankäynti onkin aina kuulunut kaupunkiin. Kaupungit kasvoivat kulkureittien risteyskohtiin ja kylämäisten kauppa- ja markkinapaikkojen ympärille.
Kaupunkeja myös perustettiin Ruotsi-Suomen suurvalta-aikana varta vasten kaupankäynnin ja kruunun verotulojen lisäämistä varten.
Merkantilistisen talouspolitiikan mukaisesti kauppatavarat oli 1600-luvun alusta alkaen tullattava maanteiden tulliporttien luona tai satamassa. Kaupungin porvarit säilyttivät kauppatavaroita aitoissa omilla tonteillaan tai erityisillä aitta-alueilla.
Vuonna 1638 säädetyn toripakon mukaan kaiken kaupankäynnin tuli tapahtua torilla kaupunkikohtaisesti määrättyinä tori- ja markkinapäivinä.