EU-komissio on suosittanut luopumista kellonaikojen siirtelystä kesäajan takia. Komissio ei vielä perjantaina kertonut, kuinka moni maa tukee ajatusta.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) näkökulmasta ei ole suurta merkitystä, siirrelläänkö kelloja vai ei, siirrytäänkö käyttämään kesä- vai talviaikaa ja mille aikavyöhykkeelle osutaan.
EK:n asiantuntijan Mikko Räsäsen mukaan vaikuttaa siltä, että asialla ei olisi varsinaisesti liiketaloudellista merkitystä.
– Yrityksistä päin ei ole tullut sellaista viestiä, että tästä pitäisi saada EK:n voimakas kanta jota sitten lähdettäisiin ajamaan. Asia on lähinnä ihmisten mieltymyskysymys.
Räsäsen mukaan EK toivoo vain, että ei tulisi moninaisia kesäaikakäytäntöjä eri puolille Eurooppaa niin, että osa valtioista siirtyisi pois kellojen siirtelystä ja osa ei. Sekin olisi hankalaa, että siirtymishetki vaihtelisi eri valtioilla.
– Se on ollut meillä ensimmäinen kannanotto, kun asia nousi esille. Silloin ei ollut EU-tason aloitetta vielä, se oli vasta kansallinen aloite.
Elinkeinoelämä on Räsäsen mukaan joskus 1980-luvulla esittänyt siirtymistä Keski-Euroopan aikavyöhykkeeseen. Silloin asiaa on selvitelty ja päätetty, ettei siirrytä.
Räsänen on sitä mieltä, että maailma on muuttunut huomattavasti sen jälkeen.
– Silloin oltiin aika lailla sidottuja toimistoaikaan. Nyt viestintä tapahtuu kännykällä ja sähköpostilla. Yhteyden saaminen on huomattavasti helpompaa kuin silloin. Lisäksi tunnin aikaero Eurooppaan on nykyisessä nopeassa maailmassa aika pieni verrattuna vaikka aikaeroon Kauko-Idässä tai Amerikan mantereella. Sillä ei ole niin suurta merkitystä.
Pitäisikö Suomen pysyä kesä- vai talviajassa. Äänestä ja perustele vastauksesi.