Täysin ilman merkittäviä yhteisiä toimia EU ei kriisistä nouse, eikä siten myöskään Suomi. Jos vahvat unionin yhteiset toimet jäävät tekemättä, uhkana on pitkä investointilama.
Näin perustelee Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) myönteistä suhtautumistaan yhteiseen EU-rahoitukseen.
– Olennaista on vaikuttaa siihen, että valitaan Suomenkin kannalta viisain rahoitusratkaisu eli investoinnit edellä ja lähtökohtaisesti lainapainotteisesti, EK:n tiedotteessa todetaan.
EU-komission puheenjohtajalta Ursula von der Layenilta odotetaan huomenna keskiviikkona esitystä Euroopan uudelleenrakennuksen edellyttämistä toimenpiteistä ja rahoituksesta.
Ennakkotietojen mukaan komissio tulee ehdottamaan uutta elpymisrahastoa, jota suunnattaisiin eritoten investointeihin.
Vielä ei ole varmuutta, olisiko pääpaino laina- vai avustusmuotoisella rahoituksella.
EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan eurooppalaisten investointien elvyttäminen ajaa Suomen ja suomalaisyritysten asiaa.
– Maamme talous ja vienti nojaavat investointihyödykkeiden kysyntään. Ja viennistämme peräti 60 prosenttia menee EU:n sisämarkkinoille. Siksi Suomen jälleenrakennuksen onnistuminen riippuu suurelta osin juuri EU-markkinoitten investointiaktiivisuudesta. On hyvät syyt vahvistaa sitä lainamuotoisella EU-rahoituksella, hän toteaa.
Euroopan investointilama on komission tuoreen ennusteen mukaan jo ovella, sillä EU-investoinnit supistuisivat jo vuonna 2020 yli 13 prosenttia.
Suomen on syytä olla rakentava
EK haluaa herättää keskustelua myös Suomen asemasta. Se tähdentää, että Suomen on syytä olla rakentava suhtautumisessaan EU:n yhteisiin elpymistoimiin.
– Jos jäämme vastustamaan liian ehdottomalla tavalla kaikenlaisia yhteisiä toimia, voimme ajautua sivustakatsojaksi muiden ratkaistessa asiat Suomenkin puolesta.