EK ja SAK ko­ros­ta­vat jous­ta­vuut­ta syn­ty­vyy­den li­sää­mi­sek­si: "Tä­män­het­ki­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä pää­sään­töi­ses­ti naiset kan­ta­vat yksin hoi­to­vas­tuun, mikä hei­ken­tää naisten työ­mark­ki­na-ase­maa"

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Ilkka Oksala korostaa perhevapaauudistuksen merkitystä syntyvyyden kääntämiseksi nousuun Suomessa. Hänen mukaansa perhevapaauudistus on toteutettava tavalla, jossa hoitovastuu isien ja äitien välillä tasoittuu oleellisesti nykyisestä.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksalan mukaan perhevapaauudistus on toteuttava siten, että hoitovastuu vanhempien välillä tasoittuu.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksalan mukaan perhevapaauudistus on toteuttava siten, että hoitovastuu vanhempien välillä tasoittuu.
Kuva: Aleksi Poutanen

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Ilkka Oksala korostaa perhevapaauudistuksen merkitystä syntyvyyden kääntämiseksi nousuun Suomessa. Hänen mukaansa perhevapaauudistus on toteutettava tavalla, jossa hoitovastuu isien ja äitien välillä tasoittuu oleellisesti nykyisestä.

–  Tämänhetkisessä järjestelmässä lähes pääsääntöisesti naiset kantavat yksin hoitovastuun, mikä heikentää naisten työmarkkina-asemaa. Tämä on yksi syy, miksi osa naisista ei halua lapsia. He kokevat, että sillä on iso negatiivinen vaikutus heidän työmarkkina-asemaansa, Oksala sanoo.

Hänen mukaansa perhevapaauudistuksesta sovitaan toivottavasti työmarkkinajärjestöjen kesken kolmikannassa hallituksen kanssa.

Hallituksen kaavailema perhevapaauudistus on tuomassa toteutuessaan pidennystä nykyisiin äitiys- ja isyysvapaisiin. Esillä on malli, jossa äidille ja isälle tulisi molemmille viiden kuukauden kiintiö, jota ei voi luovuttaa toiselle vanhemmalle. Lisäksi vanhemmat voisivat jakaa haluamallaan tavalla keskenään viisi kuukautta vapaata. Hallituksen malli on herättänyt myös arvostelua kalliin hintalappunsa vuoksi.

Tilastokeskus kohahdutti maanantaina väestöennusteella, jonka mukaan Suomen väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun syntyvyyden jyrkän laskun vuoksi jo vuonna 2031.

Oksala kertoo, että 1970-luvulla syntyvyys kääntyi nousuun lakisääteisen kunnallisen päivähoidon myötä. Tällä kertaa yhtä yksittäistä keinoa syntyvyyden kääntämiseksi nousuun ei ole olemassa. Päivähoidon kehittäminen on kuitenkin edelleen yksi keinoista torjua alentuvaa syntyvyyttä.

–  Varmasti pitää pienten lasten päivähoitoon panostaa selvästi nykyistä enemmän. Se tarkoittaa sitä, että päivähoidon aukioloaikoja pitää pidentää, jotta lapsiperheillä on mahdollisuus yhdistää työnteko ja pienet lapset, Oksala arvioi.

Hänen mukaansa myös päivähoitomaksuja pitäisi alentaa. Ne ovat nyt keskimäärin noin kaksi kertaa korkeammat kuin Ruotsissa.

Naisten runsaat ilta- ja yötyöt esteenä

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää perhe- ja työelämän yhteensovittamista avaimena syntyvyyden kääntämiseksi nousuun.

–  Palkallisen isyysvapaan pidentäminen on sellainen asia, joka varmasti on osalla meidän liitoista tavoitteenakin, Eloranta kertoo.

Oksalan tavoin Eloranta toivoo perhevapaauudistuksen etenemistä. Hän arvioi, että työmarkkinajärjestöjä hiertää kuitenkin hallitusohjelman kirjaus kotihoidon tuesta.

–  Olemme painottaneet perhevapaauudistuksessa joustavuutta, Eloranta sanoo.

Jaksamiseen, työhyvinvoinnin parantamiseen ja työn kuormittavuuden vähentämiseen liittyvät asiat vaikuttavat myös pitkällä tähtäimellä haluun perustaa perhe. Muun muassa työajat ovat sellainen asia.

–  Suomessa naiset tekevät erityisen paljon eurooppalaisittain vertaillen ilta- ja yötyötä. Se ei ole ainakaan seikka, joka helpottaa perheen perustamista ja työn ja perheen yhteensovittamista, Eloranta arvioi.

Hänen mukaansa Suomessa on menty työn ehdoilla ja perheiden tilanteet ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Ilmoita asiavirheestä