Yhdysvaltain asettamat Iranin vastaiset pakotteet alkavat vaikuttaa suomalaisyrityksiin toden teolla vasta marraskuussa, jolloin Iranin keskuspankkiin ja finanssisektoriin kohdistuvat pakotteet astuvat voimaan, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton kehittyvien talouksien johtaja Petri Vuorio.
- Pankkiliikenne Euroopan ja Iranin välillä uhkaa pysähtyä marraskuun alkuun mennessä. Se on saatavien kotiuttamiselle hyvin merkittävä ongelma liiketoiminnan harjoittamisessa, sanoo Vuorio.
Noin 70 suomalaisella yrityksellä on liiketoimintaa Iranissa. Suomen vienti Iraniin oli viime vuonna 115 miljoonaa euroa.
- Se ei sinällään ole valtavan suuri volyymi, mutta kasvua oli 50 prosenttia edellisvuodesta. Lähdimme aika alhaalta vuonna 2016. Ydinsopimuksen nähtiin olevan lähtölaukaus hyvin potentiaaliselle markkinalle, Vuorio kertoo.
- Iran oli viimeinen suuri avautuva markkina, jossa on 80 miljoonaa kuluttajaa sekä valtavat patoutuneet investointitarpeet eristäytymisen ajalta. Siellä on laajaa kysyntää myös suomalaiselle osaamiselle.
Iran hiertää EU:n ja Yhdysvaltojen välejä
Vuorion mukaan Iran on tämän hetken merkittävimpiä ongelmia Yhdysvaltain ja EU:n välisissä suhteissa.
- Iran on kyllä kivi kengässä ja jakolinja aika syvä siitä syystä, että nämä pakotteet kohdistuvat aika lailla eurooppalaisyrityksiin, koska yhdysvaltalaiset eivät Iranin markkinoilla vielä aktiivisesti läsnä olleetkaan.
Eurooppalaisille yrityksille on toivottu poikkeuslupia ja siirtymäaikoja helpottamaan pakotteiden tuomaa rasitetta, mutta toistaiseksi Trumpin hallinto ei taivu.
- Kyllä linja on ollut täysin perääntymätön. Mutta kuten tiedetään, käännökset voivat olla nopeita ja yllättäviä, Vuorio sanoo.
Yhdysvallat näyttää Vuorion mukaan käyttävän Iraniin samaa strategiaa kuin Pohjois-Koreaan.
- Strategia on luoda taloudellista painetta, jotta voidaan neuvotella parempi diili. Iran eroaa Pohjois-Koreasta siinä mielessä, että Iranilla on merkittävät öljy- ja kaasuvarat sekä vahvoja liittolaisia.
Trump: Olen yhä avoin uusiksi neuvotellulle sopimukselle
Nyt voimaan astuneet pakotteet estävät Irania ostamasta Yhdysvaltain dollareita. Lisäksi pakotteet rajoittavat useita Iranille tärkeitä kauppatavaroita, kuten autoja ja mattoja.
Presidentti Donald Trump irrotti toukokuussa Yhdysvallat sopimuksesta, joka oli solmittu hänen edeltäjänsä Barack Obaman kaudella. Trump käytti kovaa retoriikkaa Iranin ydinsopimuksesta jo presidentinvaalikampanjansa aikaan.
Valkoisen talon lausunnon mukaan Iranin ydinsopimus on "kamala, yksipuolinen sopimus, joka ei tukkinut Iranilta kaikkia reittejä ydinpommiin". Sopimuksen jälkeen Iranin aggressiivisuus on Trumpin hallinnon mukaan vain kasvanut. Trump sanoo silti olevansa avoin uusiksi neuvotellulle sopimukselle.
- Olen yhä avoin kattavammalle sopimukselle, joka käsittää kaikki Iranin hallinnon pahantahtoiset toimet, mukaan lukien ballististen ohjusten ohjelma ja tuki terrorismille, Trumpin lausunnossa kirjoitetaan.
Iranin presidentti Hasan Ruhani torjui ehdotuksen maansa televisiossa.
- Jos puukotat toista ihmistä ja sanot haluavasi neuvotella, ensiksi sinun pitää vetää veitsi pois, Ruhani sanoi.
Vuonna 2015 solmitun sopimuksen kaikki muut osapuolet Euroopan maista Kiinaan ja Venäjään vetosivat Yhdysvaltoihin sopimuksen säilyttämiseksi..
Pakotteet tulivat ennalta suunnitellusti voimaan Suomen aamuseitsemältä, kun Yhdysvaltojen itärannikolla koitti puoliyö.