Ei ih­me­lap­si vaan sin­ni­käs työ­he­vo­nen – 50 vuotta täyt­tä­vä sä­vel­tä­jä Tuomas Kan­te­li­nen löysi elo­ku­va­mu­sii­kin puo­li­sat­tu­mal­ta

Tuomas Kantelinen kiinnostui musiikista erityisesti isoäitinsä innoittamana. Kankaanpääläinen pianonsoitonopettaja, opetusneuvos Liisa Mattila-Oukari oli aikoinaan muun muassa perustamassa Kankaanpään musiikkiopistoa. Tuomas alkoi soittaa pianoa viisivuotiaana.

Tuomas Kantelinen kertoo lähestyvänsä musiikkia kameleonttimaisesti, luontevasti tyylistä toiseen luovien.
Tuomas Kantelinen kertoo lähestyvänsä musiikkia kameleonttimaisesti, luontevasti tyylistä toiseen luovien.
Kuva: Markku Ulander

50 vuotta

Tuomas Kantelinen kiinnostui musiikista erityisesti isoäitinsä innoittamana. Kankaanpääläinen pianonsoitonopettaja, opetusneuvos Liisa Mattila-Oukari oli aikoinaan muun muassa perustamassa Kankaanpään musiikkiopistoa. Tuomas alkoi soittaa pianoa viisivuotiaana.

– Pienenä vaikkapa jalkapallo ja lumipallojen heittely kiinnostivat minua kuitenkin soittamista enemmän. Alkuvuosina soittaminen oli aika tervanjuontia. En ollut tosiaankaan mikään ihmelapsi. Lopettamista en kuitenkaan harkinnut.

Noin 11-vuotiaana soittaminen alkoi sujua jo paremmin.

– Koko urani olen ollut aikamoinen työhevonen. Olen päässyt vähitellen eteenpäin kovalla harjoittelulla.

Pääinstrumenttinsa pianon lisäksi Kantelinen on vähintään kokeillut urkuja, harmonikkaa, oboeta ja kitaraa. Ensimmäiset sävellyksensä hän teki 14-vuotiaana.

Kantelinen oli jo lapsena kiinnostunut maailman tutkimisesta.

– Musiikki antoi mahdollisuuden sanoa asioita. Musiikin avulla erilaisiin elämänilmiöihin voi hakea suuntia, ehkä jopa löytää jotain vastauksia.

Teini-iässä perheensä mukana Helsinkiin muuttanut Kantelinen alkoi opiskella ensin Sibelius-lukiossa ja sitten Sibelius-Akatemiassa säveltäjälinjalla. Hän oli tyytyväinen molempien antiin.

– Suomalaisen musiikkikasvatusputken läpi oli hyvä mennä. Opetus on laadukasta, ja opiskelijaa kannustetaan. Sibelius-Akatemian sävellyksenopettajalla Eero Hämeenniemellä oli minuun valtava vaikutus.

Elokuvasäveltämisen Kantelinen löysi puolisattumalta. Hän näki vuonna 1993 Sibelius-Akatemian seinällä ilmoituksen, jossa etsittiin säveltäjää lyhytelokuvaan.

– Sain työn. Kukaan muu ei sitä edes hakenut. Pidin elokuvamusiikin tekemisestä heti. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä.

Vastaan tuli uusia elokuvia, ja vähitellen elokuvasäveltämistä tuli Kantelisen päätyö. Vuosien mittaan Kantelinen on työskennellyt niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä elokuvaprojekteissa. Hän on kokenut elokuvien kollektiivisen työskentelyn antoisaksi.

Kantelisen mukaan elokuvamusiikkia tehtäessä työtahti on usein hektinen.

– On tiedettävä, mitä musiikillaan haluaa sanoa, ja pointti on löydettävä nopeasti. Minulle tuollainen työskentely sopii hyvin. Lähestyn musiikkia ylipäätään aika kameleonttimaisesti, luontevasti tyylistä toiseen luovien.

Elokuvamusiikin lisäksi Kantelinen on tehnyt musiikkia esimerkiksi baletteihin. Hän on säveltänyt myös kaksi oopperaa. Lisäksi muun muassa MTV:n uutisten tunnarit ovat olleet jo vuosia Kantelisen käsialaa.

– Haluan tehdä jatkossakin töitä sekä Suomessa että ulkomailla. Repertoaaria olisi kiinnostavaa laajentaa esimerkiksi animaatioihin. Myös peliala kiinnostaa. Toistaiseksi olen tehnyt musiikin yhteen peliin.

Kantelisen mukaan säveltämiseen liittyy työtä helpottavia teknisiä asioita. Pohjimmiltaan musiikin luomiseen liittyy kuitenkin aina mysteeri.

Oman luovan tilan suojeleminen on tärkeää.

– En tarvitse luovuuteen lisäboostia. On kuitenkin pidettävä huoli siitä, että säveltämiseen voi keskittyä riittävän täysipainoisesti. Erilaisia häiriötekijöitä on tarvittaessa karsittava.

Omassa työskentelyssään Kantelinen hyödyntää hiljentymistä ja meditaatiota.

Tuomas Kantelinen

Syntynyt 22.9.1969 Helsingissä.

Asuu Helsingissä.

Parhaan musiikin Jussi-palkinto vuosina 1998 (Lunastus) ja 2000 (Rukajärven tie).

Vuonna 2013 pohjoismainen Harpa-palkinto (Puhdistus-elokuvaan sävelletty musiikki)

Muita elokuvia mm. Mongol, Äideistä parhain, Röllin sydän, Mindhunters, The Legend of Hercules, Avain Italiaan. Tehnyt musiikin noin sataan elokuvaan.

Konserttimusiikkia mm. baletit Lumikuningatar, Pieni merenneito, Muumipeikko ja taikurin hattu, Kalevala sekä Oopperat Mannerheimista ja Paavo Nurmesta.

Säveltänyt televisiomusiikkia muun muassa Arn Temppeliherra- ja Matrioshki-sarjoihin.

Säveltänyt musiikin The Walking Dead: No Man’s Land -mobiilipeliin.

Sai Suomen arvostelijain liiton Kritiikin Kannukset -palkinnon vuonna 1999.

Teatteri- ja elokuvaohjaaja Jack Witikka (1916–2002) on Kantelisen isoisä.