Vähänkin pitemmillä automatkoilla kannattaa panna radio auki. Musiikkia ehtii kuunnella muulloinkin.
Tykkään myös vaihdella kanavia, vaikka Suomipopin Aamulypsy onkin kuunnelluin.
Joku aika sitten kuuntelin Pookia, jossa haasteltiin Markku Aroa, sitä tietovisakysymysten Markku Puputtia.
Aro oli tulossa keikalle Limingan nuorisoseuralle ja muisteli ensimmäistä pitempää esiintymismatkaansa Pohjois-Suomeen 1968.
50 vuoden takaisen reissun ensimmäinen esiintyminen osui Limingan nuorisoseuralle sekin.
Yleisöä oli peräoveen saakka, Aro intoili.
Väki tosin tuli tuon kesäkiertueen suuremman tähden, Kristiina Hautalan tähden.
zzz
Katri Helenan Puhelinlangat ja Dannyn East Virginia 1964, Hectorin Palkkasoturi 1965, Paula Koivuniemen Perhonen 1966...
Markku Aron Käyn uudelleen eiliseen on pari vuotta nuorempaa sorttia.
Monen ahkeran esiintyjän ensimmäisistä isosta levytyksistä on hämmästyttävän pitkä aika. Hatunnoston paikka.
Erityisen hämmästyttävää usean 60-luvun artistin tai bändiläisen yhä jatkuvasta keikkailemisesta tekee tuon ajan rankka keikkaelämä.
xx
Hector kertoi 70-luvun “hurjista ajoista” Asfalttihippi-kirjassaan viime syksynä.
Alkoholia kului töissä ja muutenkin. Mikään varoituskello ei soittanut.
Jari Sillanpää -kohun kuumimpina hetkinä hän muisteli myös huumekokemuksiaan. Hasista paloi.
Nyt Hector viettää raitista elämää. Hyväkuntoinen 71-vuotias voisi tehdä viidennenkin come back -kiertueen.
Aika näyttää, pääseekö Jari Sillanpää koukuistaan ja voiko hän joskus samalla tavalla kertoa menneistä.
Sillanpäällä jos kenellä olisi muisteltavaa 2030-luvun lopulla:
Kuinka hän 1991 Silja Symphonylla keksi kollegan kanssa Turkin pippuria ja kossua tiskikoneessa sekoittamalla salmiakkikossun, voitti tangokuninkuuden 1995, menestyi hienosti urallaan ja...
Vaikkapa Hectoriin verrattuna Sillanpään ura ei ole vielä edes puolivälissä. Aikaa on vielä moneen, muuttumiseenkin.