Erik Bruun, 77, on niitä harvoja, jotka vielä runsaat kolme vuotta sitten maksoivat huoletta ostoksensa itse suunnittelemillaan seteleillä. Euro vähensi setelintekijöiden tarvetta radikaalisti Euroopassa. Mutta graafikko Bruun suunnittelee jo eteenpäin. Hän epäilee, että uusia eurorahoja tarvitaan pian.
"Miksi Suomen Pankki soitti minulle? Ehkä siihen vaikuttivat Saimaan norppa ja merikotka", Bruun miettii puhelua, joka sai hänet hyppäämään kattoon vuonna 1982. Siitä lähtien julistetaiteestaan laajalti tunnettu Suomenlinnan asukki pohti markan seteleiden taustapuolten kuvituksia ja kävi torstaisin setelipainossa töissä.
Ensi kohde oli 1 000 markan seteli. "Tällainen tehtävä oli ehdottoman salainen", hän muistuttaa ja nauraa sitten. "Äitini oli kuollut, muuten olisin heti soittanut hänelle."
Salassapito juontui siitä, että uudet setelit helposti kiihdyttivät inflaatiota. Jos ulkopuolisille olisi valunut tieto siitä, että varmuuden vuoksi tekeillä oli jopa 5 000 markan seteli, se olisi entisestään enteillyt rahan arvon alentumista. Kalleimmalta tuntuvan värin, punavioletin, Bruun varasi ajoissa Agricolalle.
Kauhunhetkensä graafikko koki, kun Suomenlinnan intendentti yllätti hänet Kuninkaanportin edustalla sijaitsevan taulun ääressä piirrokseensa vaipuneena, selventämässä "älä luota vieraisiin" -viestiä.
Vuosisatojen myötä alas vaipunut meriveden pintakin piti siistiä ylemmäs. "Nyt on nähty, että se voi nousta 1,5 metriäkin." Ylipäänsä hän piirsi seteleihin paljon vettä.
"Hiukan kuivia ovat", Bruun arvioikin itävaltalaisen Robert Kalinan luomista eri rakennustyylien euroseteleistä avonaisine portteineen ja siltoineen kyllästyttävän.
Rahoissa on läpi aikojen kuvattu henkilöitä, joita arvostamme. Siksi Bruun ehdotti Frankfurtin aihepiiritoimikunnan Suomen edustajana että, joka euroseteliin olisi mahdutettu yhteensä 18 portrettia. "Kaikki olisivat tunteneet ylpeyttä." Mitä ruotsalaiset olisivat äänestäneet, jos euroseteleissä olisi ollut Albert Einsteinin rinnalla jo Carl von Linné ja August Strindberg, graafikko vihjaa.
Frankfurtissa ehdotus jäi neljänneksi. Siksi luonnonystävä Bruun viimeisteli eurokilpailua varten ekologisen setelisarjan tehden kunniaa niin linnuille, hyönteisille, viljakasveille kuin tuulimyllyillekin. "Mutta Eurooppa ei ollut kypsä."
Pfund paras
Arkkitehtipojalleen Danielille sekä Johanna Bruunille hän delegoi Suomen pakollisen sarjan. Parin näkemys nousikin lopuksi viiden parhaan joukkoon. Kaikki 44 kilpaehdotusta ovat näytteillä parhaillaan Suomen Pankin rahamuseossa Helsingissä.
Voittajaksi selvisi ilmeisesti sveitsiläinen Roger Pfund. "Hän näyttää koko alalle suuntaa." Mutta Pfund hylättiin ulkopuolisena. Toiseksi arvioidun alankomaalaisen eurot taas saivat hylkytuomion taksinkuljettajien ja kassanhoitajien gallupissa.
Arvopaperin suunnitteleminen on graafikon unelma ja harrastus. Joten Bruun ei anna periksi. Sitäpaitsi Itä-Euroopan maiden setelipainojen turvatoimet huolettavat isosti.
Siksi valmisteilla on Kulttuurirahaston avustuksella eurokirja, joka ilmestyy syksyllä. "Aion siinä tehdä ehdotuksia uusiksi euroseteleiksi." Malliksi Bruun näyttää Einsteinin kuvaa, jonka päälle on rasteroitu tutkijan nimi moneen otteeseen. "Pirukaan ei pysty tätä väärentämään."
