Suurimpien puolueiden presidenttiehdokkaiden ensimmäinen yhteinen televisiokeskustelu sujui sopuisasti. Väittelyä saatikka riitaa ei syntynyt. Eikä oikeastaan tarvitsekaan. Keskustelu voi olla hyvää ilman että ehdokkaat ovat toistensa kurkuissa kiinni.
Kaksi asiaa Ylen lähettämässä keskustelussa kuitenkin korostui. Ensiksi perussuomalaisten ehdokas Timo Soini on maltillistunut. Hän ei vaadi Suomen irrottamista EU:sta tai eurosta.
Soini vaatii EU:n "suursiivousta", joka on suunnilleen sama kanta kuin muillakin ehdokkailla.
Toinen huomio on se, että keskustelussa puhutaan aivan liikaa presidentistä, jollaista Suomeen ei tulla valitsemaan. Demareiden ehdokasta Paavo Lipposta lukuun ottamatta muilla tuntuu olevan tarvetta saada Suomeen Urho Kekkosta muistuttava valtionpäämies, joka sekaantuu niin hallituksen muodostamiseen, hallituksen arkeen, Eurooppa-politiikkaan kuin kuntaliitoksiinkin.
Eihän sellaisesta ole kyse. Olipa Suomen presidentti kuka tahansa, hänen tärkeimpiä tehtäviään on hallituksen tukeminen ja kokoavana voimana toimiminen. Poliittinen valta on eduskunnalla ja sille vastuullisella hallituksella. Tätä voimatasapainon pääakselia ei saa kukaan horjuttaa, ei edes presidentti.
Perustuslain mukaan "ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa". Se ei tarkoita, että presidentillä olisi veto-oikeus ulkopoliittisissa päätöksissä. Jos oikein tiukoille mennään, hallitus ja eduskunta voivat yhdessä murtaa presidentin tahdon.
Sellaiseen tilanteeseen ajautuminen ei ole suotavaa, mutta todistaa, että poliittinen valta on Suomessa parlamentaarista valtaa. Eikä minkään muun perään pidä edes kuiskata.