Presidentinvaalit ovat ovella. Puolueet ja valitsijayhdistykset ovat tehneet ehdokkailleen sloganeita eli iskulauseita, joilla pyritään luomaan tietynlaisia mielikuvia siitä, millaisia presidenttejä heistä itsekustakin tulisi. Ajattelinpa kuitenkin tuoda esille omia näkemyksiäni heistä iskulauseitten takaa.
Mika Aaltolaa markkinoidaan lauseella "Viisautta nähdä, rohkeutta toimia". Parempi ehkä olisi "Katson kattoa, olenko ylimielinen?"
Li Anderssonin "Seuraava koko kansan presidentti" on liian pitkä, niinpä parempi olisi pelkkä "Li".
Harry Harkimon "Johdan. En selitä" kaipaa selitystä. Siispä parempi olisi "Tehkäämme diili".
Sari Essayahin "Parasta Suomelle" vaikuttaa olevan maataloustuottajien mainos. Siispä "Suomen paras" olisi paljon iskevämpi.
Pekka Haaviston "Yhteinen Suomi" on suorastaan kaikkia syleilevä. "Ei pahempi Pekka" olisi oivallinen iskulause.
Jussi Halla-ahon "Suomen pitää olla turvallinen tila" on suorastaan luotaantyöntävä. "Aito kuin Jussipaita" olisi vallan houkutteleva slogan.
Olli Rehnin "Vakaa kuin kallio" on ihan kelvollinen, mutta "Frontside Ollie" vetoaisi oivallisesti ainakin nuorempiin äänestäjiin.
Alexander Stubb mainostaa itseään "yhdistävänä tekijänä". Ei siinäkään omaperäisyyttä ole. Siispä "Siinä näkijä, missä tekijä" olisi salamanisku kampanjaan.
Urpilaisen "Jotta ketään ei jätetä" on epäuskottava. Sukkela on kylläkin sanaleikki Jutta Jotta, mutta ehkä "Jutta – jotta ei taivu" olisi vieläkin parempi.
Tässäpä joitakin. Osa iskulauseista on varmasti kryptisiä, osin merkitys on piilossa, mutta niinhän se politiikan kieli usein on.
Nykyiseen presidenttikisaan olisin kaivannut mukaan Paavo Väyrystä, joka olisi tuonut väriä vaalikamppailuun. Mutta ehkäpä kuuden vuoden päästä toive toteutuu. Ken elää hän näkee.
Erkki Riekkinen
Oulu