Eduskuntavaaleissa on valtaa jaossa enemmän kuin koskaan aiemmin pidetyissä parlamenttivaaleissa. Seuraava pääministeri saanee edeltäjiään suuremmat valtaoikeudet.
Vielä vuosi sitten eduskuntavaalien asetelma oli perinteinen. Keskusta ja kokoomus kyttäsivät hallituksessa toisiaan ja oppositiossa olevat sosiaalidemokraatit järjestelivät puoluettaan vaalikuntoon.
Toukokuussa muodostettavan hallituksen pääministeristä tulee valtaoikeuksiltaan Suomen historian vahvin pääministeri. Näin käy, kun seuraava pääministeri ensi töinään varmistaa, että eduskunta vahvistaa uuden perustuslain.
Presidentti Tarja Halosen seuraajan valtapakissa on 1.3.2012 vähemmän voimaa kuin edeltäjän arsenaalissa. Pääministeristä tulee tuolla päivämäärällä Suomen vaikutusvaltaisin poliitikko sitten presidentti Mauno Koiviston. Koivistolla oli 1982-1994 presidentin perinteiset vahvat valtaoikeudet.
Pääministerikilpailussa kokoomuksen Jyrki Kataisella oli vuosi sitten selvä johto. Keskusta etsi puolueelle uutta puheenjohtajaa ja Sdp:n Jutta Urpilainen yritti vahvistaa omaa uskottavuuttaan.
Sitten tulivat Kreikka ja keskustan puoluekokous. Kreikan ja euron kriisi käänsivät perussuomalaisten kannatuksen nousuun. Mari Kiviniemen valinta keskustan puheenjohtajaksi kesäkuussa siirsi vaalirahakohun ja Matti Vanhasen sivuun keskustan ytimestä.
Tyytymättömyyden siemenet olivat kuitenkin itäneet. Perussuomalaisten Timo Soinin puolueen suosio on tiedustelujen mukaan kolme kertaa suurempi kuin 2007 vaaleissa.
Taloustaantuma ei ole lannoittanut sosiaalidemokraatteja. Urpilainen ei ole saanut hallituksesta samaa nostetta kuin Paavo Lipposen Sdp sai Esko Ahon (kesk.) porvarihallituksesta ja 1990-luvun syvästä lamasta. Kaksi vuosikymmentä sitten työtön pankkitoimihenkilö äänesti työpaikkansa ja leipänsä puolesta.
Tämän vuosikymmenen tyytymätön on usein töissä, hän äänestää herroja, ylimielisyyttä, rahasotkuja, lisäeläkkeitä ja optioita vastaan.
Lue lisää sunnuntain Kalevasta!