Vaalikentillä puhutaan edelleen eniten lääkäripalveluiden saatavuudesta, laadukkaasta ilmaisesta koulutuksesta ja köyhyydestä. Ehdokkaan tulosvastuuseen äänestäjilleen kuuluukin kertoa suoraselkäisesti, millä eväillä näitä asioita tulevaisuuden Suomessa hoidetaan. Puheet miljardiluokan leikkauksista eivät ole turhia. Jokainen meistä kuitenkin ymmärtää, että voimme tehostaa ja leikata vain tiettyyn pisteeseen asti, ettei laatu kärsi.
Vaikka Suomi on edelleen opiskelun ja koulujärjestelmän mallimaa, on sijoituksemme maailmanlaajuisessa yliopistovertailussa pudonnut yli sadalla. Meillä on ongelmia innovaatioiden luomisessa ja käyttöönotossa.
Yliopistouudistusta onkin lähdetty tekemään erikoistumisen ja liian pirstaleisen kentän yksinkertaistamisen kautta. Ja kun yliopistoja trimmataan entistä paremmiksi, asettaa se painetta lukiokoulutukseen, jonka on entistä paremmin valmistettava opiskelijoita korkeakouluja varten.
Työelämän muuttuessa entistä sirpaleisemmaksi ja projektimaisemmaksi, paineet ammattikoulutusta kohtaan kasvavat myös. Koulutuslinjojen tulee olla alueiden tarpeisiin sopivia ja työelämän uusiin vaatimuksiin ketterästi räätälöitävissä.
Se missä olemme tänä päivänä koulutuksen, yrityskentän ja työllisyyden kanssa, ei ole tapahtunut yhdessä yössä. Suomea onkin viime aikoina verrattu keski-ikäiseen henkilöön, jolle ongelmat kertyvät pikkuhiljaa. Tilannetta ei pelasteta jollakin tempulla kuten tipaton tammikuu tai kuntoleiri Vuokatissa. Tosiasiassa keski-ikäinen pelastuu vain sillä, että hänelle tehdään kunnollinen pitkäkestoinen elämäntaparemontti.
Valtiontaloudessa elämäntaparemontti tarkoittaa talouden tasapainotusta ilman, että syödään tulevaisuuden eväitä ja huononnetaan osan Suomea elinoloja. Onnistuaksemme on koulutus- ja innovaatiojärjestelmämme laitettava kuntoon, uudistettava rakenteita rohkeasti, investoitava oikeisiin kohteisiin ja ennen kaikkea luotava kannustavampaa verotusta ja joustavampia työmarkkinoita.
Hanna Saari
kansanedustajaehdokas (kok.)
Kalajoki
