Esitellessään hallituksen linjauksia uudeksi eläinsuojelulaiksi ministeri Jari Leppä totesi, että Suomi on eläinten hyvinvoinnin mallimaa, ja tällä lainsäädännöllä parannamme hyvinvointia entisestään.
Väittämää on vaikea ymmärtää, koska hallitus ei ole takaamassa useille eläinryhmille edes minimihyvinvointia.
Esimerkiksi lehmiä saa edelleen pitää päästään sidottuina parsiin ja emakoita sulkea liikkumisen estäviin porsitushäkkeihin.
Mahdollisuus liikkua on yksi eläimen perustarpeista. Mikäli tämänkaltainen hyvinvoinnin perusedellytys evätään tuotantoeläimiltä, Suomi on tulevaisuudessakin kaukana eläinsuojelun mallimaasta.
Turkistarhaus on eläimille suunnatonta kärsimystä aiheuttava tuotantomuoto ja epäeettisyyden perikuva.
Mikäli hallitus saa tahtonsa läpi, Suomi ei ole kieltämässä turkistarhausta eikä edes takaamassa turkiseläimille jatkuvaa vedensaantia siitoseläimiä lukuun ottamatta.
Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on tulossa pakolliseksi, mutta suojelua kipeästi tarvitsevat kissat on jätetty uudistuksen ulkopuolelle.
Tehotuotanto ajaa luonnonvaraisia eläimiä sukupuuttoon, saastuttaa valtameriä ja vesistöjä, tuhoaa sademetsiä sekä käyttää valtavia määriä energiaa ja luonnonvaroja.
Eläintuotanto synnyttää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita sekä altistaa ihmisiä lihavuudelle ja monille sairauksille.
Eläintuotanto ja ilmastonmuutos ovat tulevaisuuden suurimpia turvallisuusuhkia, koska hupenevat luonnonvarat sekä vähenevät viljeltävät ja asuinkelpoiset alueet saavat aikaan nälänhätää, konflikteja ja pakolaisaaltoja.
Eläinten surkeaa asemaa yhteiskunnassamme kuvastaa se, että sama ministeriö vastaa sekä eläimistä hyötyvien eläintuottajien asioista että tuotantoeläinten hyvinvoinnista.
On selvää, kenen edut painavat enemmän. Eläinten asioita hoitava ylin virkamies, maa- ja metsätalousministeri, on usein itsekin eläintuottaja, kuten nykyinenkin ministeri.
Esitys uudesta eläinsuojelulaista on lähtenyt eduskuntakäsittelyyn, ja eduskunnalla on mahdollisuus tehdä siihen muutoksia. Viimeisimmän Eurobarometrin mukaan 90 prosenttia suomalaisista haluaa, että tuotantoeläimiä suojellaan nykyistä paremmin.
On mielenkiintoista nähdä, noudattavatko kansanedustajat kansan tahtoa ja säätävät eläinten oloja aidosti parantavan lain.