Sodan kylmät kasvot ovat Ukrainassa muuttuneet radikaalisti yli kolme vuotta jatkuneen Venäjän laajan hyökkäyksen aikana. Tykistön ja tankkien sijasta sotaa käydään nyt pääasiassa kauko-ohjattavilla, räjähteillä lastatuilla fpv-drooneilla. Droonit aiheuttavat nyt 70 - 80 prosenttia rintaman tappioista.
Suomessakin ollaan heräämässä muuttuneeseen tilanteeseen. Eduskunnan puolustusvaliokunta katsoi mietinnössään, että Puolustusvoimien on laitettava droonisodankäyntiin merkittävästi lisää resursseja.
Ulkomailla on jääty auttamattomasti jälkeen droonisodan kehityksestä, kertoo Kiovassa STT:lle droonien parissa työskentelevä ohjelmistoinsinööri Roman, 43. Hän tajusi tämän alan messuilla Saksassa tänä vuonna.
– Kun näin heidän drooninsa, ne näyttivät olevan neljä askelta meistä jäljessä, Roman kertoo eräästä esimerkkinä käyttämästään ulkomaalaisyhtiöstä.
Venäjän Shahed-lennokeilla tekemät hyökkäykset pääkaupunkiseudulle ovat tehneet droonivalmistajan työn niin vaaralliseksi, ettei hän halua esiintyä omalla nimellään, joka on STT:n tiedossa.
Teknologia vaihtoon 3 kuukauden välein
Airlogix-valmistajan liiketoiminnan kehitysjohtaja Dmytro Pjatrinin, 26, mukaan muualla Euroopassa puolustusalan hankinnat ovat liian hitaita nykysodankäyntiin. Hän mainitsee esimerkkinä firman, joka esitteli sotilaskäyttöön kehitettyä drooniaan alan messuilla Pariisissa.
– Kysyin, kauanko he ovat käyttäneet sen kehittämiseen, ja he sanoivat, että noin kuusi vuotta. -- Minun näkökulmastani sellainen on jo vanhentunutta teknologiaa, Pjatrin sanoo.
– Jos et muuta järjestelmiäsi ja teknologioitasi sanotaan kolmen kuukauden välein, tulet ennen pitkää häviämään.
Viime aikojen trendejä on ollut valokuitudroonien yleistyminen rintamalla. Ne ovat radiohäirinnälle immuuneja drooneja, joita ohjataan kaapelin kautta. Toistaiseksi venäläisillä on valokuitudrooneissa etulyöntiasema, jota Ukraina kirii, arvioivat ukrainalaiset STT:lle.
Toukokuun päivä on tuulinen ja aurinkoinen, kun droonivalmistaja Vyriy testaa tuotteitaan Kiovassa. Teknisen tuen insinööri Denys Tsynitskyi, 24, esittelee toimittajille keskeneräiseltä näyttävää droonia, jolla ei ole kuorta. Se on kuitenkin valmis itsetuhodrooni, joka on tehty mahdollisimman halvaksi.
– Ukrainalla ei ole sellaista ylellisyyttä, että se voisi valmistaa kalliita aseita. Ukraina valmistaa edullisia, mutta tehokkaita aseita, Tsynitskyi jatkaa.
"Maailma tulee muuttumaan"
Mitä Suomen ja muiden länsimaiden pitäisi oppia Ukrainalta droonisodasta ja sen tulevaisuudesta?
– Tärkeintä on ymmärtää sodan talous. Droonin pitää olla halpa, halvempi kuin vastustajan ratkaisu ja halvempi kuin kohde, jonka drooni tuhoaa, sanoo Vyriyn perustajiin kuuluva Dmytro Babenko, 26.
Babenkon mukaan droonisodan tulevaisuutta ovat tekoäly ja parvioperaatiot.
– Ennustan, että jo tänä vuonna saadaan toimivia ratkaisuja drooniparville, Babenko arvioi.
Tuleeko läpimurto ukrainalaisilta vai venäläisiltä?
– Olemme nyt hyvin lähellä toisiamme ja edistymme siinä asiassa. Ei voi sanoa, kuka onnistuu ensimmäisenä.
Myös alalla työskentelevän Romanin mukaan yhteistyötä parvina tekevät droonit ovat tulevaisuutta.
– Maailma tulee muuttumaan paljon lähikuukausina ja -vuosina. Jotka eivät tätä ymmärrä, joutuvat silti kohtaamaan tämän faktan.