Kokenut dopingjuridiikan asiantuntija Lauri Tarasti pitää Venäjän yleisurheiluliiton saamaa rangaistusta oikeana. Ennen kaikkea hän pitää päätöstä merkittävänä ennakkotapauksena.
- Olen pitänyt tärkeänä, että rangaistukset eivät enää kohdistu vain urheilijoihin, vaan asiaa tarkastellaan kokonaisuuden kannalta. Mukana kenties ollut valmentajia, managereita, tässä tapauksessa ehkä myös urheiluliikkeen johtoa, Tarasti muistuttaa.
- Se ei voi olla vain, että katsotaan näytteet ja urheilijan osuus on selvä. Aina pitäisi katsoa, miten on tullut aine sisälle, mistä tiedot aineista ovat tulleet ja mistä aineet ovat peräisin.
Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF piti Venäjän yleisurheilijat suljettuina kilpailutoiminnasta Rion olympiakisat mukaan lukien. Tarasti on IAAF:n eettisen toimikunnan jäsen, mutta Venäjä-selvityksessä hän ei ollut osallisena.
- Minun mielestäni vaihtoehtoja ei ollut. Wada (Maailman antidopingjärjestö) ilmoitti vielä äskettäin, että on ollut kovin vaikea suorittaa testauksia Venäjällä, koska toimintaa on pyritty vaikeuttamaan monin tavoin. Kun tapauksia on ollut niin paljon, olisi ollut erikoinen ratkaisu, että olisi unohdettu tilanne ja päästetty vapaaksi.
Tarasti uskoo, että systemaattista dopingia on muuallakin. Järjestelmän valtiojohtoisuus lienee kuitenkin harvinaista.
- Niissä maissa, joissa se on puhtaasti yksityistä, ei tällaista koko maata koskevaa tilannetta esiinny. Jokainen urheilija, valmentaja ja lääkäri toimii yksin, ilman että muut ovat perillä mitä tapahtuu.
Samasta syystä Venäjän tapaus on hyvin ohuesti verrattavissa Tarastin tunnetuimpaan dopingsavottaan, Lahden vuoden 2001 MM-hiihtojen skandaalin selvitysmiehenä toimimiseen. Lajiliiton sisäinen hämärärengas on eri asia kuin valtiojohtoinen järjestelmä.
Reilu takaportti
Venäjän seiväshyppytähti Jelena Isinbajeva sanoi uutistoimisto Tassille pitävänsä IAAF:n päätöstä ihmisoikeusloukkauksena ja vievänsä asian ihmisoikeustuomioistuimeen.
Tarastin mukaan oikea taho valittamiseen on Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Se ei kuitenkaan millään ehdi ratkaista asiaa ennen Rion kisoja, vaikka ottaisi asian käsittelyynsä.
Venäjän urheilijoille jäi takaportti hakea kilpailuoikeutta, mikäli on todistettavissa, että urheilija on ollut valtiojohtoisen dopingjärjestelmän ulkopuolella ja tarkassa dopingvalvonnassa. Tarasti pitää ratkaisua kohtuullisena.
Tarasti kertoo, että vastaavia takaportteja on jätetty myös sellaisille urheilijoille, joiden kotimaassa on esimerkiksi sisällissota.
- Nytkin KOK on hyväksymässä pakolaistilanteita: henkilö pääsee kisoihin, vaikkei voi edustaa omaa maataan, koska maalla ei ole joukkuetta, johon hän voisi kuulua. Tämä on samantapainen tilanne. Voidaan hyväksyä venäläinen urheilija, joka ei ole maansa joukkueen jäsen.