Dokumenttimuotoon tehty fiktio Mars esittelee ihmiskunnan avaruusajan alun, vieraan planeetan asuttamisen alkutahdit.
Toinen tuotantokausi on juuri julkaistu Netflix-suoratoistopalvelussa, joten koko 12-osaisen sarjan voi halutessaan katsoa alusta asti. Sarja on alun perin National Geographicin tuotantoa.
Ensimmäisellä tuotantokaudella tieteellinen tutkimusretkikunta laskeutui Marsiin 2030-luvulla tarkoituksenaan pohjustaa planeetan asuttamista ja tutkimusta.
Kaivosjätti saapuu Marsiin
Toisella tuotantokaudella 2040-luvulla Marsiin on saatu jo pysyvämpi monikansallinen tutkimusasema, jota on vähitellen laajennettu ja asutettu lisää.
Planeettaa kiertää avaruudessa pysyvästi miehitetty kiinalainen avaruusasema.
Jännitettä syntyy, kun kaivosjätti Lukrum rysäyttää tukikohtansa Mars-tutkimusaseman viereen ja alkaa vaatia tiedeyhteisöltä energiaa ja vettä ajatuksenaan kaivaa Marsin mittaamattomia luonnonvaroja ilman rajoituksia.
Varomaton toiminta johtaa onnettomuuksiin ja Mars-tehtävän vaarantumiseen.
Arktiset merialueet nyt
Mars on tulevaisuutta, mutta nykyään samanlainen keskustelu käydään arktisen merialueen hyödyntämisestä.
Suomalainen Greenpeacen aktivisti Sini Saarela avaa sarjassa näkökulmaa, miten kaivos- ja öljy-yhtiöt toimivat rajoituksetta suurvaltojen tuella.
Arktisesta alueesta on meneillään kilpajuoksu, jossa ilmastonmuutoksen eteneminen ei valitettavasti ole huono, vaan hyvä asia. Se vapauttaa luonnonvarat kaivettavaksi ikijään keskeltä.
Marsissa käydään aikanaan läpi sama keskustelu kuin Maassa nyt. Mitkä ovat tieteen ja kulttuurin sekä raskaan teollisuuden ja liikevoittojen tavoittelun suhteet avaruuden asuttamisessa?
Sarja pyrkii antamaan vastauksia jo ennen kuin kysymys on ajankohtainen. Seuraavina vuosikymmeninä tai vuosisatoina samoja asioita voidaan joutua miettimään Kuun ja Marsin kohdalla.
Mars, 2. tuotantokausi, Netflix