Dohan MM-ki­sois­sa suo­ma­lais­ta yleis­ur­hei­lu­his­to­riaa tehnyt nais­ne­lik­ko al­le­vii­va­si hyp­py­la­jien vahvaa ti­lan­net­ta Suo­mes­sa – Ny­ky­suun­taus antaa toivoa hur­jas­ta EM-nä­ky­mäs­tä

Oulu


21-vuotias Wilma Murto haluaa täyttää Minna Nikkasen jättämän aukon suomalaisessa seiväshypyssä.
21-vuotias Wilma Murto haluaa täyttää Minna Nikkasen jättämän aukon suomalaisessa seiväshypyssä.
Kuva: FILIP SINGER

Syksyn Dohan MM-kisat alleviivasivat naishyppääjien vahvaa esiinmarssia Suomessa. Wilma Murron, Ella Junnilan, Taika Koilahden ja Kristiina Mäkelän myötä suomalaisvärit olivat edustettuina kaikissa naisten hyppylajeissa. Tällaista ei ollut tapahtunut koskaan aiemmin MM- tai olympiatasolla.

Murron ja Minna Nikkasen ansiosta seipään Suomen ennätys kohentui lukuisia kertoja 2010-luvun aikana. Juhannuksesta 2016 lähtien korkeuden Suomen ennätystä on petrattu kolmella sentillä. Kolmiloikassa Mäkelä on lähennellyt Heli Koivula-Krugerin SE:tä.

Vaikka kärki on jokaisessa lajissa terävä, etenkin seipäässä, korkeudessa ja 3-loikassa on mukavasti leveyttä. Muun muassa Senni Salminen, Jessica Kähärä, Heta Tuuri ja Elina Lampela ovat tulevaisuudessa potentiaalisia EM-tason urheilijoita.

Suomen Urheiluliiton valmennusjohtaja Kari Niemi-Nikkola muistuttaa, että suomalaisnaiset tekevät yleisurheilussa vahvaa jälkeä monessa lajiryhmässä.

– Se näkyy tällä vuosikymmenellä selvästi, että tyttöjen määrä on lisääntynyt suhteessa poikien määrään.

Vuosituhannen alussa korkeushypyn lajivalmentajana toiminut Juha Isolehto kertoo nykyisten kärkihyppääjien päässeen hyvässä vaiheessa kokeneiden lajitekniikan osaajien valmennukseen.

– Heillä on nuoruudesta asti taustalla hyvin urheilumyönteinen perhe. Sitä kautta lepo, ravinto ja harjoittelu ovat olleet balanssissa.

– He ovat tiedostaneet urheilu-uransa merkityksen. He ovat valinneet kasvupaikkoja sen mukaisesti sekä hakeneet sellaisia valmentajia, jotka vastaavat tavoitteita, Isolehto lisää.

Nooralotta Nezirin innoittamana Suomessa on kehittynyt hiljalleen aitabuumi, mikä on alkanut näkyä ruohonjuuritasolla. Kokeneen hyppyvalmentajan mukaan hypyissä samaa ei ole havaittavissa.

– Seurojen urheilukoulutoiminta ruokkii pikajuoksua ja aitajuoksua, ehkä jossain määrin pituushyppyä tyttöjen puolella. Siellä on ne massat, mutta korkeus, kolmiloikka ja seiväs ovat osanottajamääriltään marginaalilajeja.

Kaikesta huolimatta Isolehdon omassa leipälajissa on ollut viime aikoina hyvä noste päällä. Linda Sandblomin ja Ella Junnilan ovat vieneet esimerkeillään naisten korkeushyppyä eteenpäin.

Isolehdon luotsaama 18-vuotias Kähärä kurotti vuosi sitten hallissa 190, mikä olisi ollut tänä vuonna EM-raja. Heta Tuurin ennätys jää vain kaksi senttiä kyseisestä rajasta.

Nelikon taustalla valmennuksesta vastaa entisiä kansallisen kärjen hyppääjiä.

– Lajitaito ja harjoittelukulttuuri ovat tulleet kokemuksen kautta. On uskallusta tehdä rohkeasti lajiominaisuuksia ja tekniikkaa.

Viime syksyn Dohan MM-kisoissa Suomella oli naisosanottaja jokaisessa hyppylajissa. Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä oli yksi heistä.
Viime syksyn Dohan MM-kisoissa Suomella oli naisosanottaja jokaisessa hyppylajissa. Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä oli yksi heistä.
Kuva: DIEGO AZUBEL

Peruuntuneissa Pariisin EM-kisoissa Mäkelällä, Murrolla, Junnilalla sekä Koilahdella olisi ollut ainesta pistesijaan. Seuraavissa EM-kisoissa Suomella voi olla naisten puolella useassa hyppylajissa täysi kolmen urheilijan edustus.

– Suhdanteet muuttuvat todella nopeasti, mutta tämän hetken lahjakkuusreservin mukaan se on mahdollista ainakin seipäässä ja kolmiloikassa, Niemi-Nikkola näkee.

Isolehto luottaa naisten korkeushyppyyn.

– Todennäköisesti niin tulee olemaan. Siellä on kuitenkin potentiaali olemassa, ja tällä hetkellä 4–5 hyppääjää pystyy hyppäämään 190. Silloin sen tarkoittaa, että on EM-kisoissa.

Fakta

Hurja hyppääjänelikko

Suomella oli viime vuonna ensimmäistä kertaa naisedustaja jokaisessa hyppylajissa MM- tai olympiatasolla: Wilma Murto seiväs, Ella Junnila korkeus, Taika Koilahti pituus ja Kristiina Mäkelä kolmiloikka.

Seiväshypyn Suomen ennätystä on kohennettu viimeisen viiden vuoden aikana neljä kertaa: Minna Nikkanen kolme kertaa vuonna 2015 ja Murto kerran (471) hallikaudella 2016.

Korkeudessa Linda Sandblom teki SE:n 193 kesällä 2016. Junnila paranteli lukemia kahdella sentillä kesällä 2019.

Kolmiloikassa Mäkelä jäi vuosi sitten talvella sentin Heli Koivula-Krugerin lähes 17 vuotta vanhasta Suomen ennätyksestä 14,39.

Koilahti ponnisti viime kesänä ulkoratatilaston kolmanneksi tuloksella 669. Pituuden SE 685 on ollut lähes 30 vuotta Ringa Ropon hallussa.