Din­go-pääl­li­kön sisällä asuu pieni in­tiaa­ni

"Jos nyt ihan rehellinen olen, niin nämä asiat vaikuttavat jokapäiväiseen pukeutumiseenikin", Dingo-päällikkö Pertti Neumann nauraa.

Pertti Neumann kiitää Dingon kanssa kesäkiertueellaan ympäri Suomea, mutta ajatuksista riittää hetki myös toiselle porilaisyhtyeelle, Yölle. "Nostan pojille hattua, Yöllä on mahtavasti energiaa ja ennen kaikkea hyviä biisejä. Vuosikymmenien kova työ kantaa hedelmää", hän kehuu.
Pertti Neumann kiitää Dingon kanssa kesäkiertueellaan ympäri Suomea, mutta ajatuksista riittää hetki myös toiselle porilaisyhtyeelle, Yölle. "Nostan pojille hattua, Yöllä on mahtavasti energiaa ja ennen kaikkea hyviä biisejä. Vuosikymmenien kova työ kantaa hedelmää", hän kehuu.

"Jos nyt ihan rehellinen olen, niin nämä asiat vaikuttavat jokapäiväiseen pukeutumiseenikin", Dingo-päällikkö Pertti Neumann nauraa.

"En saa tietystikään viboja mistään skalpeeraushommista, mutta olen pikkusällistä asti ihaillut intiaanikulttuuria. Mustavalkoiset lännenelokuvat jättivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Ihailu on nyt vuosien myötä kulminoitunut kattavaan intiaanikäsityökokoelmaan, eli kotonani on esineitä vanhoista jousista hulppeisiin sotapäähineisiin", Neumann jatkaa selvästi intohimonsa valloittamana.

"Ja ensimmäistä kertaa minua pyydettiin mukaan kokoamaan aiheesta näyttely Ulvilan nahkatehtaalle. Hankin intiaaniesineitä ympäri maailmaa yhdessä italialaisen harrastajan ja teksasilaisen intiaanitaitelijan kanssa. Mukaan tuli myös Suomen Kansallismuseo. Tuntuu hienolta, että olen saanut kääntää oman intohimoni museon asiantuntija-avuksi", hän myhäilee tyytyväisenä.

"Nämä esineet vaan ovat niin hienoja. Rahaa harrastukseen voi upottaa niin paljon kuin haluaa, yksi sotapäähine maksaa 800-15 000 euroa", mies huokaa.

"Kun katselen niitä seinilläni, niin ajattelen, että vain kehykset puuttuvat. Sitä paitsi jokaiseen esineeseen liittyy aina jokin mielenkiintoinen tarina", Neumann jatkaa.

"Näistä voisin kohkata loputtomasti. Jos ajelette Ulvilassa päin, niin käykää katsomassa. Suosittelen lämpimästi!", Neumann vielä yllyttää.

Dingon tarina pyörähti käyntiin vuonna 1982, pohjalla oli ehtinyt olla muutamia bändivirityksiä. Mutta sitä ennen, kuuliaisena poikana, Pertti Nieminen ehti käydä kansakoulun loppuun ja pyrkiä vielä omien sanojensa mukaan "korkein arvosanoin" oppikouluun. Todellinen elämänkoulu oli kuitenkin vasta edessä.

"Koulu jäi kesken, kun lähdin 15-vuotiaana merille. Olin kuitenkin sen verran äidin poika, että pyysin häneltä luvan ja virallisen allekirjoituksen", hän muistelee.

"Ne vuodet räjäyttivät tajuntani, ja oli viittä vaille, etten jäänyt merimieheksi. Se oli kovaa koulua, ja opin kantapään kautta kuuliaisuutta ja korrektia käytöstä", hän pohtii.

Niemisen Pertin kohdalla tähdet oli kuitenkin taivaalle kirjailtu tosin ja Dingon myötä elämänkoulu sai syvempiä uria.


Tätä nykyä tuhansien
pikkutyttöjen 80-luvun päiväunelma elää kiireisen perheenisän arkea.

"Sen mitä ehdin keikoilta olla kotona, yritän viettää "laatuaikaa" perheeni kanssa. Puolitoistavuotias pikkukundimme Noel on jo vanha konkari tarhamaailmassa ja perhelisäystä on luvassa ensi kuussa", Neumann kertoo. Yhden fanin päiväunelma täyttyi heinäkuussa 2000, kun Pertti Neumann vei vihille ex-Dingo-fanin Dianan.

"Hetkeäkään en vaihtaisi pois. Aviomiehenä ja iskänä oleminen tuntuu luontevalta. Vaimoni on todellinen puuhanainen ja pärjää loistavasti, anoppini tuella tosin", Neumann kertoo.

Kolmatta tulemistaan elävä Dingo äänittelee parhaillaan myös uutta live-levyä, jonka pitäisi putkahtaa levyhyllyihin vuodenvaiheen tienoilla. Oulussa Dingo nähdään jälleen tänä perjantaina.

"Oulu on aina ollut yksi suosikkipaikoistani. Olen vahvasti mieltänyt sen merikaupungiksi ja osaksi suomalaista merikulttuuria. Oulussa on meriromantiikkaa, uskokaa pois, oululaiset!", hän huikkaa iloisesti.

Dingo Foxiassa tänään perjantaina. Liput 12 euroa.

Ilmoita asiavirheestä