Digitaalisuus on sujuvoittanut lukuisten asioiden hoitoa, mutta myönteisellä kehityksellä on synkempi puolensa: muutos on avannut portteja rikollisten operoinnille. Ilmiö ei ole enää uusi, mutta sen tehokkaasta kuriin saamisesta ei valitettavasti juuri ole merkkejä.
Finanssiala ry:n tietojen mukaan suomalaisiin kohdistuneiden digihuijausten määrä kasvoi viime vuonna merkittävästi. Suomalaisilta yritettiin huijata kaikkiaan yli 107 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuodesta oli lähes 40 prosenttia. Kun pankit pystyivät estämään osan yrityksistä, huijareiden rikoshyödyksi jäi 63 miljoonaa euroa.
Digihuijauksiin kannustaa mahdollisuus päästä kiinni suuriin rahoihin. Moni nettihuijari elää paljon leveämmin ja huolettomammin kuin takavuosina huivi kasvoilla ja leikkiase kädessä pankkitiskillä operoinut ja valvontakameraan tallentunut rikollinen.
Digihuijaukset hakevat jatkuvasti uusia muotoja. Silti kaikkein tuottoisimpia olivat viime vuonna edelleen puhelinhuijaukset. Niissä "poliisi" tai "pankkivirkailija" soittaa kotiin ja perää kiireesti pankkitunnuksia, jotta jokin asiakasta uhkaava riski voidaan nopeasti torjua.
Näillä huijauksilla rikolliset lihottivat pankkitilejään yli 30 miljoonalla eurolla. Kasvua vuoteen 2023 oli peräti 160 prosenttia. Lukema on häkellyttävä, sillä puhelinhuijauksista on varoiteltu eri kanavissa ja kohtaamisissa vähintään puolen vuosikymmenen ajan.
Puhelinhuijausten uusi muoto on "lapsen" tai "lapsenlapsen" vanhemmalle tai isovanhemmalle lähettämä avunpyyntö, jossa toivotaan nopeaa rahan siirtoa huijarin tilille. Tällaisten rikosten onnistuminen kertoo suomalaisten tarpeettomankin vahvasta luottavaisuudesta.
Tämän rikollisuuden lajin vastenmielinen piirre on se, että uhrit ovat usein ikääntyneitä ihmisiä. Kunniallista rikollisuutta ei olekaan, mutta erityisen halpamaista on ikäihmisten häikäilemätön hyväksikäyttö.
Monimuotoiseen verkkorikollisuuteen kuuluvat myös esimerkiksi valesivustot sekä seuranhakusivustoilla vaanivat rahaa peräävät morsiot tai sulhot. Näihin ja moneen muuhun huijaukseen liittyy uhreilla usein vahvoja häpeän tunteita. Tapauksista ja tappioista ei välttämättä haluta edes ilmoittaa.
Purevia ohjeita digihuijausten estoon löytää useista lähteistä, muun muassa pankkien, poliisin ja rikosuhripäivystyksen nettisivuilta. Pankkitunnuksien käyttöä tunnistautumisissa voi vähentää ottamalla käyttöön niin sanotun mobiilivarmenteen. Sen voi hankkia kolmelta suurimmalta puhelinoperaattorilta, yhdeltä jopa ilmaiseksi.
Moni tuntuu myös turhaan arastelevan asiantuntevamman ystävän tai sukulaisen apuun turvautumista, jos epäilee nettihuijauksen vaaraa. Hyviä neuvoja voi puolestaan antaa jo ennen kuin niitä pyydetään. Se on paljon pienempi vaiva kuin verkkohuijauksen sotkujen selvittely jälkikäteen.