Naisten äänioikeus, kahdeksan tunnin työpäivä ja samaa sukupuolta olevien avioliitto.
Nämä ovat esimerkkejä kansalaisvaikuttamisen aikaansaamista muutoksista Suomessa. Monet oikeudet, joita pidämme itsestäänselvyyksinä ovat aktiivisten kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan tuloksia.
Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä 1. lokakuuta on hyvä tilaisuus juhlistaa näitä tuloksia. Kansalaisvaikuttamisen voi yleisesti määritellä ihmisten toiminnaksi yhteiskuntansa ja elinympäristönsä kehittämiseksi. Vaikuttamiseen tarvitaan myös luotettavaa tietoa ja avointa tiedonvälitystä.
Suomessa voimme yhä vaikuttaa yhteiskuntaan verrattain vapaasti: pystymme toimimaan vapaaehtoisina järjestöissä tai yhteiskunnallisissa liikkeissä, laatia mielipidekirjoituksia ja osallistua mielenosoituksiin.
Maailmalla tilanne on täysin erilainen. Vain kolme prosenttia ihmisistä asuu maissa, joissa kansalaisten yhdistymis-, kokoontumis- ja sananvapaus toteutuvat, selviää kansainvälisen CIVICUS-verkoston raportista.
Tilanne on heikentynyt 2000-luvun alusta lähtien. Suomi on osa pientä 38 valtion ryhmää, joissa kansalaisyhteiskunnan tila on avoin. Toisin sanoen miljardien ihmisten kansalaisvapauksia rajoitetaan – myös eri puolilla Eurooppaa.
Valtiot rajoittavat kansalaistensa toimintaa esimerkiksi pidättämällä ihmisoikeuspuolustajia ja toimittajia, estämällä mielenosoitusten järjestämisen ja kieltämällä järjestöjen toiminnan. Kansalaisvaikuttajia myös surmataan.
Vaikka toimintaan kohdistuu vakavia riskejä, lukemattomat kansalaisvaikuttajat toimivat niistä huolimatta ihmisoikeuksien ja paremman tulevaisuuden puolesta. He muun muassa herättävät keskustelua yhteiskunnan epäkohdista, tekevät vaikuttamistyötä lakien muuttamiseksi ja järjestävät mielenosoituksia. Monet kansalaisyhteiskunnan toimijat tarjoavat myös elintärkeitä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja yhteiskunnissaan.
Suomi voi edistää ulko- ja kehityspolitiikallaan kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia maissa, joissa tilanne on hankala. Suomen tuleekin lisätä suoraa, joustavaa ja ennakoitavaa rahoitusta kansalaisjärjestöille ja erityisesti paikallisille kansalaisyhteiskunnan toimijoille. Suomi tukee paikallisia kansalaisyhteiskunnan toimijoita toimiessaan yhdessä suomalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa.
Suoraa yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa tulee kasvattaa. Suomen pitää edistää kaikkien ihmisten ja erityisesti vaikeassa asemassa olevien henkilöiden osallisuutta päätöksentekoon, ja kehittää päätöksenteon avoimuutta.
Aktiivinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on demokratian ja oikeusvaltion kivijalka. Venäjä on yksi esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun kansalaisyhteiskunnan ja median toiminta tukahdutetaan.
Meidän tulee toimia ja vaikuttaa paremman maailman puolesta, koska me voimme. Samalla Suomen tulee jatkaa demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta toimivan kansalaisyhteiskunnan tukemista siellä, missä toiminta on vaikeaa.
Maija Hyle
yleishyödyllisen toiminnan johtaja, Diakonissalaitos
Pauliina Parhiala
toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseura
Juha-Erkki Mäntyniemi
toiminnanjohtaja, Suomalaiset kehitysjärjestöt – Fingo
Järjestöjen yhteinen Toimi, koska voit -kampanja