Kolumni

Data on saatava hyötykäyttöön – koronavirusta voitaisiin paikantaa tehokkaammin

Ihmisten elämä muuttui kertaheitolla.

Juhani Heikka on ICT-elinvoima ja tutkimuksen kehittämispäällikkö Oulun kaupungilla Maritta Perälä-Heape on tietopohjaisten terveyspalvelujen työelämäprofessori lääketieteellisessä tiedekunnassa Oulun yliopistossa.
Juhani Heikka on ICT-elinvoima ja tutkimuksen kehittämispäällikkö Oulun kaupungilla
Juhani Heikka on ICT-elinvoima ja tutkimuksen kehittämispäällikkö Oulun kaupungilla

Ihmisten elämä muuttui kertaheitolla. Maailma otti digiloikan viikossa ihmisten siirryttyä etätöihin sekä oppilaiden ja opiskelijoiden etäopiskeluun. Ruokakauppojen verkkotilauksista tuli normaali osa arkea.

Epidemia haastaa myös perinteisen terveydenhuollon toimintamallit. Ihmisten tiedonjano on valtava. Ihmisille tarjotaan digitaalisia palveluita tilanteen seuraamiseen, ohjeiden jakamiseen ja kommunikointiin terveysammattilaisten kanssa. Esimerkkejä palveluista ovat muun muassa Omaolon koronavirustaudin oirearvio, Terveyskylän Koronabotti sekä terveydenhuollon tuottajien chatit ja etävastaanotot.

Maritta Perälä-Heape on tietopohjaisten terveyspalvelujen työelämäprofessori lääketieteellisessä tiedekunnassa Oulun yliopistossa.
Maritta Perälä-Heape on tietopohjaisten terveyspalvelujen työelämäprofessori lääketieteellisessä tiedekunnassa Oulun yliopistossa.

Onneksi ihmiset ovat löytäneet nämä digitaaliset palvelut, mikä omalta osaltaan vapauttaa resursseja varsinaiseen hoitotyöhön.

Viruksen levinneisyyttä seurataan tällä hetkellä positiivisten virustestien perusteella. Ongelmaksi koetaan se, ettei ihmisillä ole reaaliaikaista tietoa epidemian etenemisestä. Tämä johtuu osittain testaamisen hitaudesta ja siitä, ettei lieväoireisia testata.

Keskeistä tilanteen hallinnassa on tartuntaketjujen katkaiseminen. Positiivinen testitulos merkitsee kyseisen henkilön eristämistä, mutta samaan aikaan useita henkilöitä on jo ehtinyt saada tartunnan ja altistaa muita henkilöitä tietämättään. Tämä voidaan ratkaista datan jakamisen avulla.

Tilanteessa, jossa fyysinen läheisyys tulee minimoida, olemme pakotettuja ottamaan käyttöön digitaalisia työkaluja, joilla kommunikoidaan päivittäin. Myös oireiden itsearviointi on mahdollista digitaalisten palvelujen avulla. Kysymys kuuluu, miten palveluihin kertyvä tieto voidaan ottaa hyötykäyttöön laajemmin tämän poikkeustilan hallinnassa?

Suomen digiosaajat ideoivat viikonlopun aikana sosiaalisen median kanavissa uuden tyyppistä tilannekuvaa. Se perustuisi sekä virallisiin testituloksiin että ihmisten itse jakamiin paikka- ja oiretietoihin. Ideoinnissa on ketterästi mukana myös ministeriöiden ja virastojen asiantuntijoita.

Viranomaiset voisivat nämä tiedot yhdistettyään kontaktoida niitä henkilöitä, jotka ovat liikkuneet samoilla alueilla positiivisen testituloksen saaneiden henkilöiden kanssa. Tällöin heidät saataisiin nopeammin karanteeniin ja viruksen leviäminen heikkenisi. Näyttää siltä, että tällainen sovellus voi syntyä lähipäivien aikana.

Juhani Heikka on ICT-elinvoima ja tutkimuksen kehittämispäällikkö Oulun kaupungilla
Juhani Heikka on ICT-elinvoima ja tutkimuksen kehittämispäällikkö Oulun kaupungilla

Tästä toiminnasta meille on välittynyt tunne, että jokainen on valmis kantamaan kortensa kekoon terveyshaittojen ja taloudellisten vahinkojen minimoimiseksi. Eli nyt puhalletaan yhteen hiileen ja itsekeskeisyys on muuttunut toisista välittämiseksi. Edellä kuvattu ratkaisu mahdollistuisi, jos kansalaisella olisi keinoja jakaa omadataa eri palvelutarjoajien välillä. Yksinkertaisimmillaan se tapahtuisi hänen omalla suostumuksellaan.

Henkilö voisi omalla älypuhelimella antaa suostumuksensa siihen, että hänen paikkatietoaan olinpaikasta ja liikkumisestaan saa jakaa terveysviranomaisille. Henkilö voi helposti vastata älypuhelimessa olevalla sovelluksella terveysviranomaisten laatiman oirearvioinnin koronaviruksen aiheuttamien oireiden osalta.

Viranomaiset voisivat yhdistää nämä tiedot ja kartoittaa ne maantieteelliset alueet, joissa eniten oireilevia henkilöitä. Näillä alueilla liikkuville henkilöille tulisi tieto älypuhelimeen korkeasta oire-esiintymästä ja ohjeistus seurata omia oireita, eristäytyä ja hakeutua tarvittaessa virustestauksiin.

Tässä esimerkkitapauksessa tieto liikkuisi puhelimen paikkatietojen, käytettävän terveyssovelluksen ja terveysviranomaisen välillä. Tyypillisesti viranomaiset eivät voi yhdistää henkilön tietoja ja siksi kuvattu ratkaisu koronaviruksen levinneisyyden seuraamiseen paikkatiedon ja terveystietojen yhdistämisellä ei ole vielä mahdollinen.

Digitaalinen palvelukehitys vaatii uudenlaista ajattelua ja siksi ihmiskeskeinen datan hallintamalli on nostamassa päätään useilla yhteiskunnan sektoreilla. Ihmiskeskeisessä datan hallintamallissa ihminen itse päättää oman datansa jakamisesta eri palvelutuottajien välillä. Tätä kutsutaan MyData- tai omadata-malliksi. Uudistunut eurooppalainen tietosuojalainsäädäntö antaa tähän hyvän pohjan.

Suomi toimii omadata-mallin suunnannäyttäjänä, ja se on osa Suomen hallitusohjelmaa.

Oulun kaupunki on tässä kehityksessä mukana. Kaupunki on liittynyt osaksi MyData Global-verkostoa. Tavoitteena on perustaa paikallinen julkishallintoa ja alueen yrityksiä tukeva MyData Hub uusien palvelujen ja liiketoiminta-avausten mahdollistamiseksi. Näillä toimenpiteillä vapautetaan data karanteenista uusien asiakaslähtöisten palvelujen polttoaineeksi. Tavoitteena on meidän kaikkien sujuvampi arki.

Juhani Heikka on ICT-elinvoima ja tutkimuksen kehittämispäällikkö Oulun kaupungilla, Maritta Perälä-Heape on tietopohjaisten terveyspalvelujen työelämäprofessori lääketieteellisessä tiedekunnassa Oulun yliopistossa.