Raahelaisen Tero Viinikan, 34, kaasujalkaa polttelee jo päästä käskyttämään vuoden 1971 Toyota Corolla Sprinteriä ralliteille. Hän on yksi sadoista suomalaisista rallin historic-luokkaa harrastavista kuljettajista.
Historic-rallin suosio ja harrastajien määrä kasvaa Suomessa huimaa vauhtia. Maassa on jo 500 kansainvälisten sääntöjen mukaista HTP- eli Historic Technical Passport -passitettua ralli- ja rata-autoa. Se on toiseksi eniten Euroopassa heti Italian jälkeen.
"Historic-luokka on edullisin tapa päästä ralliharrastukseen mukaan. Autourheilun ei välttämättä tarvitse olla kallista, mutta kyllä tässäkin saa rahaa kulumaan, jos niin haluaa", sanoo suomalaisen historic-rallin isä, FIA:n tekninen asiantuntija Ralf Pettersson.
Ensimmäisen kerran Suomessa kilpailtiin historic-luokassa Porvoossa 1993. Sitä ennen veteraaniautot olivat päässeet osallistumaan ralliin vain Jyväskylän Suurajojen yhteydessä järjestetyissä paraateissa ja taitoajokokeissa.
"Homma lähti liikkeelle, kun veteraaniautojen kuljettajat alkoivat puhua, että olisi kiva ajaa enemmän kuin vain yksi kisa vuodessa. Suurin ongelma oli, kuten aina, saada kattojärjestö hyväksymään historic-luokka. Sittemmin harrastus on kasvanut huimaa vauhtia", Pettersson kertoo.
Ensimmäisessä kilpailussa Porvoossa oli mukana 16 autoa. Nykyään jokainen historic-luokan kilpailu houkuttelee mukaan noin sata osanottajaa.
Historic-rallia ajetaan vähintään 25 vuotta vanhoilla autoilla. Ralf Petterssonin mukaan tyypilliset harrastajat voi jakaa kahteen ryhmään.
"Toiset ovat niitä, jotka ovat nuoruudessaan ajaneet kilpaa, mutta joutuneet lopettamaan, koska se on tullut liian kalliiksi. Myöhemmin he ovat sitten palanneet lajin pariin historic-luokassa. Toiseen ryhmään kuuluvat ne, joilla ei ole nuorena ollut mahdollisuutta harrastaa autourheilua, mutta ovat sitten iän myötä saaneet siihen mahdollisuuden ja tulleet mukaan kylmiltään ilman minkäänlaista rallikokemusta."
Oulun Moottoriurheilijoita edustava Tero Viinikka tunnistaa itsensä tyypilliseksi harrastajaksi. Hän myöntää haaveilleensa pikkupojasta lähtien ajavansa vielä joskus rallia.
"Kipinä iski lopullisesti pari vuotta sitten Kaukovainion Teboililla, kun minulle kaupattiin valmista historic-luokan ralliautoa."
Viinikka sai vaimolta luvan ostaa tarjolla olleen Toyota Corolla Sprinterin. Tähän mennessä takana on viisi rallia, joista ainoastaan yksi on päättynyt keskeyttämiseen.
"Tämä on mukava laji. Siellä on touhun porukkaa, eikä se ole liian totista hommaa", hän toteaa. Päällimmäisenä tavoitteena hänellä on päästä ralleissa maaliin saakka.
"Tietenkin sitä yrittää ajaa mahdollisimman lujaa, ainakin niin, ettei ole tien tukkona muille. Sillä, onko lopputuloksissa neljäs vai kahdeksas, ei ole minulle mitään merkitystä."
Historic-luokan autot on jaettu Suomessa kolmeen ikäkauteen. Vanhimpien autojen sarjassa nuorimmat ajopelit saavat olla vuosimallia 1969. Seuraava ikäkausi päättyy vuosimalliin 1975 ja viimeinen vuosimalliin 1981.
"Ikäkaudet muodostuvat sen mukaan, miten autojen tekniikka on radikaalisti muuttunut. Perusajatuksena on ajaa samanlaisilla autoilla ja viritysasteilla kuin oli kyseisellä ikäkaudella", Ralf Pettersson kertoo.
Tero Viinikan 36 vuotta vanhan Corolla Sprinterin moottori on uusittu alkavalle kaudelle. Sääntöjen mukaisilla virityksilläkin tehot nousivat aikaisemmasta 65 hevosvoimasta 90 hevosvoimaan. Testipenkissä auton huippunopeudeksi mitattiin 172 kilometriä tunnissa.
"Se on nyt kuin uusi auto ja riittää minulle tähän touhuun."