Suomen tuoreen stadionrokkitulokkaan Carmen Grayn nokkamies Lappe eli Lauri Holopainen on kannelmäkeläisten kavereittensa kanssa voinut iloita, kun syksyllä julkaistu esikoisalbumi The Portrait of Carmen Gray on myynyt rutkasti.
Tammikuussa on tulossa single Unbeloved (Me & Suzy), josta ennustetaan ainakin omien piirissä radioitten soittolistojen menestystä.
"Yli kymmenen vuotta sitten aloitettiin ydinporukalla, ja vuonna 2000 alkoi käännekohta kohti ammattimaista muusikon uraa", kuvaa Lappe.
Lappe kertoo viisimiehisen joukkonsa pitävän 70- ja 80-lukujen rokkityyleistä.
"Hanoi Rocks on ehdoton, samoin Guns N´ Roses. WhiteSnake uppoaa sekin, samoin The Who."
Blues, erityisesti brittiläisen Eric Claptonin soittamana, on esikuva vailla vertaa, vakuuttaa 26-vuotias rokkaaja, joka on tehnyt yhdessä yliopistolla englantia opettavan veljensä kanssa biisejä yhtyeelleen.
"Minä en suunnittele yliopistouraa, vaan työni teen musiikin parissa", vakuuttaa Lappe.
"Tämä on kovaa duunia, koska pitkään aikaan ei voi kuvitellakaan saavansa mitään kunnon korvauksia. Pitää esiintyä lähes ilmaiseksi vain sen takia, että saa nimensä esiin. Kyllä tämä penninvenyttämistä on ollut."
Lappe itse tekee leipänsä eteen töitä muun muassa sijaisena lastenkodissa. Muista bändin jäsenistä hänellä on se käsitys, että he ovat enimmäkseen musamiehiä.
"Ja kun harjoittelemme ja soitamme yhdessä, musiikki on aina pääasia. Mistään muusta ei juuri puhuta."
"Vapaita poikamiehiäkin ollaan vielä", hän toteaa.
Isompia levytyssuunnitelmia ei yhtyeellä nyt ole, koska keikkoja odotellaan. Seuraava suurempi on tulossa Helsingissä Virgin Oil -ravintolaan. "Lämmittelybändinä olemme olleet muun muassa The Darknessille, Himille ja Amorfikselle", Lappe sanoo.
Muusikkous vie joka tapauksessa eteenpäin.
"Sähkökitaraa olen soittanut jopa 5--6 tuntia päivässä vähän vanhempien harmiksikin, vaikka meillä on aina toki kuunneltu amerikkalaista populaarimusiikkia, kantrista lähtien."