Oppivelvollisuuden pidennys vuodella ei koske koko ikäluokkaa, vaan valikoitua osaa siitä. Valikoivastakaan pidennyksestä ei tehdä juridisesti sitovaa.
Kalevan tietojen mukaan asiasta on sovittu hallituksen budjettiriihessä. Käytännössä hallitus ottaa käyttöön niin sanotun OAJ:n mallin.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n juristien mukaan oppivelvollisuutta olisi mahdollista pidentää niin, että se koskisi koko ikäluokkaa, mutta päättyisi nuoren siirtyessä toiselle asteelle.
– Oppivelvollisuus kohdentuisi nuoriin, jotka eivät peruskoulun päättötodistuksen saamisen jälkeen pääse eteenpäin, korosti kehittämispäällikkö Nina Lahtinen OAJ:stä viime viikolla Kalevan haastattelussa.
Opetusministeri Krista Kiuru (sd) piti OAJ:n mallia perustuslain yhdenvertaisuusvaatimusten vastaisena.
– Suomessa on pitkä perinne, että oikeudet ja velvollisuudet jakautuvat nuorten välillä tasapuolisesti, Kiuru sanoi.
Budjettiriihessä hallituspuolueet ovat tulleet siihen tulokseen, että oppivelvollisuuden valikoivasta pidentämisestä ei tehdä juridisesti sitovaa.
Käytännössä oppivelvollisuusiän korottaminen koskemaan toisen asteen koulutusta menee uuteen poliittiseen valmisteluun.
Oppivelvollisuus ei pitene
Oppivelvollisuutta ei pidennetä, vaikka Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) arvioi, että oppivelvollisuuden pidentämisen vuotuinen kustannus jäisi todennäköisesti 15–18 miljoonaan euroon.
Hallitus oli varannut uudistuksen toteuttamiseen 15 miljoonaa. OAJ:n mallissa rahoja ohjataan suoremmin koulupudokkaiden tukemiseen.
Oppivelvollisuuden pidentämisen palautuminen uuteen valmisteluun tarkoittaa sdp:n ja kokoomuksen välillä olevan koulutuspoliittisen kitkan säilymistä. Kokoomus vastusti voimakkaasti oppivelvollisuusiän pidentämistä.
Asiasta käydään todennäköisesti kiivasta keskustelua ensi kevään eduskuntavaalien kampanjoissa. Sdp:n mielestä oppivelvollisuuden pidentäminen nostaisi työllisyysastetta ja ehkäisisi syrjäytymistä.
Sen sijaan ryhmäkokojen pienentämiseen osoitetun 60 miljoonan euron erityismäärärahan leikkausta ollaan kohtuullistamassa, mikä oli sdp:n eduskuntaryhmän tavoitteena ennen budjettiriihtä. Opettajien irtisanomisia on odotettavissa ennakoitua vähemmän.
OAJ varoitti muutama päivä sitten, että koko määrärahan leikkaaminen johtaisi jopa 2 000 opettajan irtisanomiseen.
Opetusministeri Kiuru on puolustanut erityismäärärahaa voimakkaasti. Edellinen hallitus sopi sen leikkaamisesta kehysriihessä viime maaliskuussa.
Erityismääräraha on mahdollistanut niin sanottujen resurssiopettajien palkkaamisen.
Lisäksi hallituksen budjettiriihessä on jo päätetty lisärahan osoittamisesta erityistä tukea tarvitseville oppilaille.
Sopu koko budjetista lienee lähellä, kun oppivelvollisuusiästä on saavutettu neuvottelutulos.