Presidentinvaalien jälkeen Suomen puolueiden katseet on jo suunnattu kesäkuun 9. päivänä pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin. Suomalaiset valitsevat sinne 15 eurokansanedustajaa, yhden enemmän kuin vuonna 2019.
Eurovaalien äänestysprosentti on meillä tavannut olla yli 40 mutta alle 50 prosenttia. Nyt ehdokkaaksi on lähdössä nimiä, jotka saattavat kannustaa äänestäjiä liikkeelle tavallista innokkaammin.
Ehdokkaaksi pyrkii esimerkiksi kaksi nykyistä puoluejohtajaa eli vasemmistoliiton Li Andersson ja RKP:n Anna-Maja Henriksson ja ainakin neljä entistä puheenjohtajaa eli SDP:n Eero Heinäluoma, vihreiden Ville Niinistö ja uusina Maria Ohisalo sekä keskustan Katri Kulmuni.
Puolueet ovat houkutelleet taas listoilleen myös muilla elämänaloilla kunnostautuneita kuten vihreät uinnin Euroopan mestarin Ari-Pekka Liukkosen ja vasemmistoliitto kajaanilaislähtöisen näyttelijä Riku Niemisen.
Ehdokasasettelu päättyy huhtikuun lopussa. Uusille yrittäjille mahdollisuuksia avaa nyt sekin, että paikastaan luopuu vapaaehtoisesti ainakin puolenkymmentä nykyistä suomalaismeppiä.
Pohjois-Suomen kannalta vaaleihin liittyy nyt poikkeuksellista mielenkiintoa. Perussuomalaisista on ehdolla oululaiskansanedustaja Sebastian Tynkkynen, joka viime vuoden eduskuntavaaleissa sai yhdeksänneksi eniten ääniä koko maassa.
Nyt perussuomalaisilla on EU:ssa kaksi meppiä, Teuvo Hakkarainen ja Pirkko Ruohonen-Lerner. Tynkkysen mahdollisuuksia kasvattaa se, että puolue ei Hakkaraista enää ehdokkaaksi huoli.
Kainuusta vasemmistoliiton ehdokkaana on kansanedustaja, entinen ministeri ja europarlamentin jäsen Merja Kyllönen. Hän on valtakunnallisesti tunnettu, mutta puolueen ehdoton ykkösehdokas on silti Andersson, jonka päihittäminen on työlästä.
Keskusta on julkistanut 13 ehdokasnimeä. Puolueen kahdesta eurokansanedustajasta Mauri Pekkarinen ei hae jatkoa. Kulmunin läpimenomahdollisuudet vaikuttavat lupaavilta.
Jos kansanedustaja nousee Euroopan parlamenttiin, se aiheuttaa Suomen eduskunnan portailla liikettä kahteen suuntaan. Esimerkiksi Tynkkysen tilalle eduskuntaan nousisi aiemmin keskustaan kuulunut oululaispoliisi Merja Rasinkangas. Kulmunin pääsy Brysseliin nostaisi Lapista eduskuntaan Mika Riipin.
Europarlamenttia on vuosien mittaan vähätelty keskustelukerhoksi, mutta sillä on aitoa päätäntävaltaa esimerkiksi EU:n lainsäädäntötyössä ja talousarvioasioissa. Osa suomalaismepeistä on myös vuosien mittaan pystynyt europarlamenteissa nousemaan asemiin, joissa heidän sanallaan on painoa EU:n isoissa ratkaisuissa.
Äänestäjän tehtäväksi jää nyt arvioida se, kenen kyvyt, taidot ja kokemus antavat mahdollisuuksia todelliseen vaikuttamiseen 705 eurokansanedustajan joukossa.
Korjattu 18.3. kello 9.00 Sebastian Tynkkystä koskeva tieto. Hän sai vuoden 2023 eduskuntavaaleissa yhdeksänneksi eniten ääniä koko maassa, ei kolmanneksi eniten.