Brugge Olet Brysselissä ja lähdet Gare du Nordilta noin tunnin mittaisen junamatkan päähän kohti koillista, näet monenlaista maisemaa - maalaismaisemasta ei-niin-siisteihin, ahtaisiin lähiöihin. Nouset pois junasta Bruggessä.
Rautatieasemalla voi jo näkyä sinivalkopunaisia BRUGGE 2002-kylttejä. Tuulen mukana heiluvassa sinisessä kankaassa on valkoisin kirjaimin painetut sanat: "capitale culturelle de l'Europe", Euroopan kulttuuripääkaupunki.
Bruggeen voi tutustua monella eri tavalla. Ohjattuja kiertoajeluja järjestetään ryhmille niin kävellen kuin pyörällä, tuttuun tapaan linja-autolla tai vanhaan tyyliin hevosella. Kaupungin kanaaleissa voi muutamalla eurolla käydä kiertoajelulla veneellä, jossa istumapaikkoja löytyy reippaat 20.
Pyhäjoen lukion opintomatkalaiset kävivät tällaisella venematkalla ihailemassa Bruggen vanhaa kaupunkia, joka on ollut keskiajalta lähtien keskeinen kauppapaikka koko Euroopassa hansaliittolaisena.
Keskiajan suurimmasta kaupungista Bruggen varallisuus hitaasti väheni 1850-luvulle asti, jolloin se oli Euroopan köyhin kaupunki. Bruggeä pidetään - ei vain suklaa- ja pitsikaupunkina - vaan myös taiteen keskuksena.
Peukalot pystyyn
Lokakuussa 1995 Bruggen kaupungin neuvosto lähetti ehdotuksensa kaupunkinsa ehdokkuudesta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi Euroopan unionille.
Huhtikuussa 1997 Bruggen ehdokkuus sai tukea Belgian ranskan- ja saksankielisiltä ihmisiltä.
Erityisesti nuoret järjestivät eri puolilla flaaminkielistä Belgiaa mielenilmauksia Bruggen ehdokkuuden tueksi. Brugge kulttuuripääkaupungiksi" -kampanjat pantiin liikkeelle koko Euroopassa.
Kampanjan aikana lähetettiin useisiin eurooppalaisiin lehtiin mainoksia Bruggestä, Bruggen kaupungista tehty kirja käännettiin useille eri kielille, organisoitiin kansainvälinen toimittajakonferenssi ja ajettiin asiaa Euroopan valtakäytävillä.
Kampanja huipentui Market Squarelle 13. marraskuuta 1997 teemalla "peukalot pystyyn Brugge 2002".
Seitsemän vaikutusvaltaisen ja puolueettoman jäsenen ehdokkuusvaliokunta toimii yhdessä komission, neuvoston ja parlamentin kanssa, joista viimeinen esittää mielipiteen ministerineuvostolle.
Se antaa viimeisen lausunnon siitä, mikä kaupunki saa Euroopan kulttuuripääkaupungin statuksen.
Bruggessä odotettiin ja jännitettiin sitä päivää, milloin ministerineuvosto kokoontui julkistamaan lopullisen ratkaisun.
Torstaina 23.toukokuuta 1998 ilmoitettiin: "Brugge on valittu vuodeksi 2002 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi yhdessä espanjalaisen kaupungin Salamancan kanssa."
Brugge 2002-järjestelmä pyörii noin 50 henkilön avulla, jotka tekevät ahkerasti ja nopeasti työtä omissa työryhmissään. Työryhmiä on kymmenkunta, ohjelmaryhmästä ja tuotantoryhmästä kulttuuriryhmään ja matkailuryhmään.
Mennyt ja tuleva
Brugge 2002 -vuoden tarkoituksena on näyttää, mikä Brugge on ollut historiassa ja tulee olemaan tulevaisuudessa.
Yhtenä lisäyksenä Brugge 2002-organisaation taiteellinen johtaja Hugo De Greef on pyytänyt kirjailija Peter Verhelstiä kirjoittamaan runon kulttuurivuotta varten: He saapuivat eräänä päivänä ulos sinisestä ja asettuivat eri osiin kaupungissa. Me huolehdimme heistä ja he menestyivät. Yhtäkkiä he olivat menneet. Mutta he jäivät. Yöllä olemme vierailleet omituisenvärisissä unissamme.
Tämän runon pohjalta tehdään filminpätkä, joka esitetään Concertgebouwssa, Bruggen konserttisalissa. Se on yksi Bruggen noin 160 kulttuuritapahtumasta 20.02. - 17.11.2002.
Kirjoittaja on Pyhäjoen lukion opiskelija.