Oululaiselle psykologi Britta Rankalle kokkaaminen on harrastus, jossa periaatteena on kotoisten ruoka-aineiden hyödyntäminen. Siihen tarjoaa oivan mahdollisuuden perheen Hailuodon koti peltoineen.
Omavaraisuutta lisää se, että Rankat kasvattavat itse viljan. Viime vuonna se oli yksinomaan spelttiä. Speltti on helppo kasvattaa ja se kylvetään jo syksyllä. Koska sato on niin pieni, sen kuivattaminen onnistuu hyvin talon uuninpankolla.
Myllyyn spelttiä ei tarvitse viedä, sillä Rankoilla on pieni sähkömylly. Sen kun vain painaa nappulaa, niin jauhoa tulee myös eri karkeuksilla. Viljaa jauhetaan vain tarvittava määrä. Siten käytössä on aina leipomiseen ja ruoanlaittoon sopivia tuoreita jauhoja ja niissä tallella kaikki ravinteet.
"Etenkin E-vitamiini tuhoutuu hyvin nopeasti. Kotona jauhettu speltti on myös karkeampaa kuin kaupan vilja ja siten kuitupitoisempaa", Britta kertoo. Hänen reviiriään on ennen kaikkea ruoan laitto ja puutarhan hoito. Viljan viljelee aviomies taiteilija Lauri Rankka. Viljeltävä ala ei ole suuren suuri, noin 200 aaria.
Aitoa maalaistunnelmaa talon pirttiin luova uuni on perheessä ahkerassa käytössä. Siinä paistuvat maalaisrieskat, ruislimppu ja pullat sekä kypsyvät pitkää hauduttamista vaativat ruoat.
Brittan keittiön ikkunalla kasvavat yrtit kautta vuoden. Nyt kesäaikaan niitä on saatavissa myös kasvimaalta. "Olen ihastunut yrtteihin. Ilman niitä en enää saa mieluisaa tulosta. Pitää olla timjamia, rosmariinia, basilikaa, meiramia, salviaa, korianteria. Niin, ja minttua. Se on mieliyrttini."
Yrttejä Britta myös pakastaa talven varalle. Kuivana päivänä vain kasvimaalle, sakset käteen ja yrtit talteen. Kun ne pilkkoo pieniksi ja pistää suoraan pakastepussiin, tulos on hyvä. Osan yrteistä hän kuivaa.
Juureksetkin saadaan omasta maasta. Perunoita kasvaa pellossa useampaa lajia: Blue Kongoa, punaista laivapottua ja jauhoista valkoista lajiketta.
Tänä vuonna kasvihuoneesta saadaan tomaattia ja kokeillaan miten ananaskirsikat onnistuvat. Lavalla kasvatettavat kurkut ja kurpitsat antavat hyvän sadon.
Eläinkunnan tuotteita ei Rankoilla paljon osteta kaupasta. Ravinnon perusta ovat kananmunat. Niiden riittävyyden takaavat kuusi pihapiirissä taapertavaa kanaa ja kukko. Marjaniemen satamasta saa tuoretta siikaa ja lohta. Syksyllä voissa ja öljyssä paistetut muikut ovat tosi herkkua. Kalaa perheessä syödäänkin paljon.
Talven varalle Britta pakastaa luotolaista lammasta, jota saa suoraan tuottajalta valmiina paloina ilmatiiviissä pussissa.
Eivätkä Rankat jätä hyödyntämättä metsänkään satoa. Mesimarjasato jäi tänä vuonna vaatimattomaksi. Samoin kävi lakkojen kanssa. Kuivuus ei liioin ole suosinut sienten kasvua. Hyvinä vuosina niitä on kuitenkin kuivattu ja pakastettu yli tarpeen. Kuivattuina sienet säilyvät useammankin vuoden.
Vierailleen Britta usein tarjoaa lohta. Ohessa hänen reseptejään.