Helsinkiläinen Brightboy tunki radioiden soittolistoille viime toukokuussa ilmestyneen Vanity Fair -sinkkunsa myötä. Sen jälkeen yhtyeellä onkin riittänyt kysyntää.
Rumpali Eero Alasuutari vastaa puhelimeen unisena vuorokausi ennen Brightboyn nelipäiväistä kiertuetta Pohjois-
Suomeen.
"Luulen, että siitä tulee hauska reissu. Emme ole ennen soittaneet niin pohjoisessa, mutta onhan siellä jossain määrin tuttuja paikkoja, kuten Rovaniemen Café Tivoli ja Levin Hullu Poro.
"Ne ovat hienoja keikkamestoja. Nyt pitäisi nukkua hieman varastoon ennen kuin bussi starttaa kohti Raahea", Alasuutari haukottelee.
Brightboyn juuret juontavat vuoden 2004 syksyyn, jolloin Alasuutari ja laulaja-kitaristi Antti Westman suunnittelivat yhteisen bändin perustamista.
Uuden treenikämpän ja muutaman sopivan yhteensattuman myötä kokoonpanoon päätyivät lopulta myös kitaristi Ville Moilanen, basisti Henri Bertel Lidsle ja kosketinsoittaja Sami Suova.
Alasuutarilla ja Westmanilla oli tuolloin jo sen verran soittotaustaa, että covereiden hinkkaamisen sijaan he halusivat keskittyä nimenomaan omien biisien tekemiseen.
Sitä kautta oma tyylikin alkoi löytyä. Suuntaviivat asetettiin varovaisesti jonnekin kotimaisen Liekin ja ruotsalaisen The Hellacoptersin välimaastoon.
Lehtien palstoilla Brightboyn musiikkia on sittemmin verrattu lukuisiin bändeihin aina The Killeristä Kentiin ja Savage Gardeniin. Mutta mitä nimiä muusikot itse tunnustavat vaikuttajikseen?
"Käännetään tämä niin päin, että kuuntele meidän levyä ja mieti kolme bändiä, jotka siitä tulevat mieleen. Todennäköisesti olemme kuunnelleet niitä kaikkia jossain vaiheessa. Musiikkimme on popmusiikkia, jossa on hyödynnetty popmusiikkia kolmelta tai neljältä vuosikymmeneltä", Alasuutari sanoo.
"Kuuntelen musiikkia niin laaja-alaisesti, että en mielelläni lähde erittelemään tiettyjä bändejä. No Liekki oli ensimmäinen, kun niihin aikoihin ilmestynyt Korppi-albumi oli niin käsittämättömän kova juttu. Ja Interpol oli toinen."
Kesällä julkaistu esikoisalbumi Love for the Streets on saanut enimmäkseen positiivisia levyarvosteluita. Myös Alasuutari on aikaansaannoksesta ylpeä, vaikka viiden soittajan kesken kompromisseja jouduttiinkin tekemään.
"Näin jälkeenpäin katsottuna levyllä on paljonkin sellaista, jonka nyt haluaisi tehdä toisin. Mutta henkilökohtaisesti olen tyytyväinen. Onhan se hyvä debyytti", hän toteaa.
Alasuutarin mukaan vajaan 2 000 kappaleen myynti tarkoittaa sitä, että tavoitteet ovat täyttyneet ja jatkoa seuraa. Seuraavan pitkäsoiton kappaleet ovat jo työn alla. Äänitykset on tarkoitus aloittaa huhtikuussa, ja julkaisua on lupa odottaa ensi vuoden elokuuksi.
Sitä ennen Brightboy yrittää saada jalansijaa vientimarkkinoilla. Vanity Fair -single julkaistiin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa pari viikkoa sitten. Kokonaisen albumin vuoro on helmikuussa.
"Jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu, helmi-maaliskuussa on tarkoitus tehdä jonkinlainen kiertue Skandinavian maihin. Se on kuitenkin vielä työn alla", Alasuutari kertoo.
Pohjoismaiden valloitusta aloitellessaan Brightboy tähyilee koko ajan ympärilleen myös sillä silmällä, että jostain ilmaantuisi sopivia yhteistyökumppaneita julkaisemaan Love for the Streets muissakin maissa.
Mahdollisuuksia kansainväliseen menestykseen ainakin tuntuisi olevan.
Brightboy keikkailee Café
Tivolissa Rovaniemellä perjantaina, Hullu Poro Areenalla Levillä
lauantaina ja Hullussa Pohjolassa Kemissä sunnuntaina.