Urheilutieteen maisteri ja lääketieteen lisensiaatti Harri Hakkarainen sanoo hämmästelleensä jamaikalaisen pikajuoksijan Usain Boltin sadan metrin ennätysaikaa 9,58 sekuntia. Bolt juoksi uuden maailmanennätyksen sunnuntaina.
"Odotin, että hän voittaa ylivoimaisesti mutta en, että tuollaisella ajalla", Suomen jääkiekko- ja hiihtomaajoukkueiden lääkärinä toimiva Hakkarainen sanoo.
Hakkaraisen mukaan Boltin nopeus lähentelee jo ihmisen suorituskyvyn äärirajoja. Hakkarainen uskoo, että sadan metrin aikaa voidaan vielä parantaa, mutta Boltin saavuttaman 43,9 kilometrin tuntinopeuden ylittäminen on ihmisen anatomisilla ja fysiologisilla edellytyksillä jo vaikeaa.
Jalan ja juoksuradan kosketusaikaa ei voi enää juuri lyhentää ilman, että uhrataan juoksun vaatimaa voimaa.
"Jalka on pikajuoksijalla maassa kutakuinkin kahdeksan sadasosasekuntia, jopa vähän alle. Siinä ajassa pitäisi tuottaa voima juoksurataan niin, että voi ottaa kahden ja puolen metrin askeleen. Tässä tulee raja vastaan", Hakkarainen kertoo.
Hakkaraisen mukaan Boltia nopeammin juostakseen on parannettava lähtöä tai juoksun loppuvaihetta.
Tarkkaa rajaa ihmisen nopeudelle on vaikea vetää, mutta Hakkaraisen mukaan 9,30-9,40 sadalla metrillä voi olla lähellä inhimillistä maksimia.
Täydellisen pikajuoksijan osatekijät tiivistyvät Hakkaraisen mukaan Boltissa. Ensimmäisenä tulevat perintötekijät ja niiden mukana pikajuoksuun sopiva ruumiinrakenne.
Hakkaraisen mukaan Bolt on ihanteellisen pikajuoksijan ruumiillistuma. "Hänellä on pitkät alaraajat, mikä edesauttaa sitä, että hän pystyy tuottamaan voimaa rataan niin, että se vie eteenpäin. Ennen kaikkea hänellä on pitkät jänteet, niin kuin ilmeisesti lähes kaikilla jamaikalaisilla."
Hakkarainen sanoo, että nopeuslajeissa menestymisessä geenien vaikutus on hieman yli puolet. Hän korostaa, että ihmisten välillä on rodullisia eroja, vaikkei ihmisroduista mielellään puhutakaan.
Suomalaisten geneettinen perimä esimerkiksi ei ole ihanteellinen nopeuslajeihin. Hakkaraisen mukaan suomalaisten valtti on voima, mikä näkyy esimerkiksi kuulantyönnössä tai keihäänheitossa. Suomalaisten ruumiinrakenne sopii hyvin myös kestävyyslajeihin, kuten pitkien matkojen juoksuun.
Myös elinympäristöllä on vahva vaikutus nopeuden kehittymisessä. Jopa sää vaikuttaa. "Tämä talvi ja kylmyys tekee tehtävänsä sillä tavalla että, lapset eivät ympärivuotisesti pelaa nopeustyyppisiä pelejä ja leikkejä", Hakkarainen sanoo.
Hänen mukaansa myös musiikillisuudella on yhteys nopeuden kehittymiseen. Jamaikan reggae-kulttuuri voi Hakkaraisen mukaan parantaa juoksijoiden mahdollisuuksia. "Kyllähän musiikillisella rytmitajulla on merkitystä pikajuoksussa, koska se on laji, jossa pitää olla rento mutta silti nopearytminen."