Tunnustan. En ole koskaan aikaisemmin kuullut Birger Waseniuksen nimeä, vaikka hän kuuluu suomalaisen olympiahistorian suuriin nimiin. Hän on edelleen suomalaisen miespikaluistelun viimeisin olympiamitalisti. Wasenius saavutti Garmisch-Partenkirchenissä 1936 -- siis 74 vuotta sitten -- hopeaa 5000 ja 10 000 metrillä..
Wasenius voi hyvinkin päästä tässä tilastosta ansaittuun lepoon pian sen jälkeen, kun valot suomalaiskodeissa sammuvat maanantai-illan päätteeksi. Ne, jotka jaksavat valvoa ja haluavat pitää telkkarinsa auki, voivat päästä todistamaan suurta suomalaista urheilutekoa.
Mika Poutalan olympiamitalia.
Poutala kuuluu suomalaisessa huippu-urheilun pieneen, mutta suurta kunnioitusta herättävään joukkoon. Helsinkiläiskiiturin kilpailusuoritus ei kaadu ainakaan siihen, etteikö miehen pää kestäisi painetta. Poutala tietää pystyvänsä voittamaan, kuten hänen sanoittamastaan räpistä toisaalla tällä sivulla voi päätellä.
Pikaluistelu on kuitenkin herkkä laji, jossa pienestä virheestä voi syntyä suurta. Aivan samoin kuin monessa muussa räjähtävää voimaa ja teknistä hienosäätöä vaativassa suorituksessa.
Poutala ja Wasenius ovat eri aikakauden urheilijoita, ja maailmasta, jossa he toimivat, ei löydy kovinkaan paljon yhteistä. Olympiamitalien lisäksi Waseniuksen uran suurin saavutus oli kultamitali Helsingin MM-kisoissa 1939. Tämän jälkeen hänen liukunsa pikaluisteluradoilla eivät kestäneet kauan.
39-vuotias vänrikki Birger Wasenius kaatui 70-vuotta sitten talvisodassa Laatokan Lunkulansaaressa käydyssä taistelussa tammikuun toisena päivänä 1940. Isänmaan puolesta.
Kun jääkiekko-ottelu päättyy 18--0 , ja kysymys on olympialaisista, logiikka pätkii.
Niinpä.
Onko Kanadan naisilla nyt hyvä mieli, kun he saivat latoa kiekkoja liukuhihnalta jo täysin alistuneen vastustajan verkkoon 18 kertaa? Vai harmittaako heitä, kun toinen tasaluku ei mennyt rikki?
Oli miten oli, valtava areena oli täpö täynnä, ja punavalkoisiin sonnustautunut yleisö sai nähdä haluamansa maalijuhlan.
Suomalaisesta näkökulmasta tasoero oli liian suuri. Esimerkiksi muodostelmaluistelussa ei moisia eroja ikinä syntyisi.
Mutta sehän ei olekaan olympialaji.
Jäällä kun pysytään, sunnuntaina alkoi kauhea kuhina, kun NHL-tähdet rantautuivat eri puolilta Pohjois-Amerikkaa Vancouveriin. Kumarrus ja pokkaus kaikille olympialajeille, ja vielä suurempi kunnia kanadalaisille, jotka yrittävät ihailla kaikkia olympiaurheilijoitaan, jääkiekon erikoisasema on silti täysin kiistaton.
On aivan sama, montako mitalia Kanada saa muista lajeista, koska suurissa linjoissa vain yksi aiheuttaa aitoja tunneväristyksiä.
Jääkiekon olympiakulta.
Jouko Vuorjokijouko.vuorjoki@kaleva.fi