Bird­li­fe ja Met­säs­tä­jä­liit­to ke­hot­ta­vat mal­til­li­seen ve­si­lin­tu­met­säs­tyk­seen – "Kan­nat­taa kes­kit­tyä met­säs­tys­tä hyvin kes­tä­viin la­jei­hin"

Vesilintujen metsästyskausi alkaa torstaiana 20. elokuuta. Birdlife Suomi  ja Metsästäjäliitto muistuttavat jahtiin osallistuvia lajitunnistuksen tärkeydestä yhteisessä tiedotteessaan.

Telkkä on yleisimpiä riistavesilintujamme, mutta senkin kanta on pienentynyt viime vuosina.
Telkkä on yleisimpiä riistavesilintujamme, mutta senkin kanta on pienentynyt viime vuosina.
Kuva: Toivo Kiminki

Järjestöt kehottavat välttämään taantuvien lajien metsästystä. Monen riistavesilinnun kanta on taantunut 2000-luvulla, ja suuri osa vesilintulajeista on nykyisin uhanalaisia.

– Useimpien riistavesilintulajien kanta ei edelleenkään osoita elpymisen merkkejä, ja niiden poikastuotto on huono. Vähenevä ja huonosti tuottava kanta ei kestä lisäkuolleisuutta. Siksi taantuvien lajien metsästystä on vältettävä, kertoo BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.

Riistavesilinnuista punasotka on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi, tukkasotka, haahka ja nokikana erittäin uhanalaisiksi. Lisäksi taigametsähanhi, haapana, jouhisorsa ja heinätavi on luokiteltu vaarantuneiksi.

"Metsästäjien kannattaa keskittyä metsästystä hyvin kestäviin lajeihin, jollainen tällä hetkellä on lähinnä sinisorsa."
Ere Grenfors
Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö

Lue myös: Ve­si­lin­tu­jen met­säs­tys alkaa tors­tai­na myös met­sä­han­hien osalta – Testaa, tun­nis­tat­ko ve­si­lin­tu­la­jit

Vesilintulaskentojen perusteella myös yleisimpien riistasorsalajien sinisorsan, tavin ja telkän kannat ovat pienentyneet. Sinisorsan poikastuotto oli kuitenkin hyvä lämpimän alkukevään johdosta.

– Metsästäjien kannattaa keskittyä metsästystä hyvin kestäviin lajeihin, jollainen tällä hetkellä on lähinnä sinisorsa, sanoo Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

Maltti pitää olla mukana erityisesti viljaruokinnoilta metsästettäessä.

Järjestöt vetoavat metsästäjiin, jotta he ilmoittaisivat saaliinsa Oma riista-palveluun metsästystilastoinnin parantamiseksi.

Kosteikkojen katoaminen ja umpeenkasvu on johtanut monien vesilintujen vähenemiseen.

Tällä hetkellä kosteikkoja kunnostetaan kahden hankkeen yhteydessä: ympäristöministeriön HELMI-ohjelmassa, sekä maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-hankkeessa. Hankkeissa kunnostetaan vesilintujen elinympäristöjä, rakennetaan uusia kosteikkoja ja tehostetaan vieraspetojen pyyntiä. Ne toteutetaan yhteistyössä metsästäjien, maanomistajien ja lintuharrastajien kanssa.

SOTKA-hankkeessa kehitetään lisäksi häirintävapaiden vesilintujen levähdysalueiden verkostoa vapaaehtoispohjalta.

– Muista maista saadut kokemukset osoittavat, että saalismääristä ei välttämättä jouduta tinkimään, vaikka tietyt alueet varataankin lintujen levähdysalueiksi, Grenfors kertoo.

– Levähdysalueverkoston luomisen vastapainoksi pyritään rakentamaan myös korvaavia metsästyskosteikoita lähiympäristöön, Grenfors jatkaa.

Punasotka, tukkasotkelon ja haahkan metsästys on tänä syksynä kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Allia saa metsästää vain saaliskiintiöin merialueilla, sisämaassa sen pyynti on kielletty. Metsähanhen metsästystä on rajoitettu saaliskiintiöin.

Lakisaateinen saalisilmoitus on tehtävä metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, tukkasotkasta, allista, isokoskelosta sekä nokikanasta. Lisäksi velvollisuus koskee määräaikaisessa metsästyskiellossa olevia punasotkaa, haahkaa ja tukkakoskeloa.

Lue myös: Sor­sas­tus­kau­si alkaa – uhan­alai­set­kin linnut ovat met­säs­tä­jien täh­täi­mis­sä: "Suo­jel­lun linnun am­pu­mi­ses­ta saa sak­ko­ran­gais­tuk­sen tai me­net­tää aseen val­tiol­le"