Suomessa pyritään ottamaan käyttöön biotunnistepassit ensi vuoden toukokuussa. Biotunnistepasseissa eli biometrisissä passeissa ihmisen tunnistaminen tapahtuu automaattisesti mikrosiruun tallennetun kasvokuvan, iiriksen tai sormenjäljen perusteella.
Passin tietosivun sisään upotetaan antenni ja mikrosiru, jolle on tallennettu henkilötietoja, passin tietoja ja tunniste. Suomessa suunnitellaan aluksi vain kasvokuvan käyttöä biometrisenä tunnisteena.
Suomessa iiris- tai sormenjälkitunnistukseen ei ole nähty tarvetta. "Kustannus-hyötysuhde ei ole tällä hetkellä sellainen, että niitä kannattaisi ottaa. Eikä oikeastaan ole resursseja, ne ovat aika kalliita", kertoo projektipäällikkö Tommi Rakshit sisäministeriöstä.
Sisäministeriössä on parhaillaan valmisteltavana passilakiehdotus, jossa ehdotetaan, että passiin otetaan käyttöön siru, jossa on biometrinen tunniste.
"Odotetaan, että kansainvälinen tilanne selkiytyy. Euroopan unionissa on oma säädös käsittelyssä. Sitten kun tiedetään, mikä sen tarkka sisältö tulee olemaan, voimme viedä omaa passiehdotusta eteenpäin", Rakshit kertoo. Teknisestikin asia on kesken.
Euroopan yhteisöjen komissio antoi viime helmikuussa ehdotuksensa neuvoston asetukseksi EU:n passien turvatekijöitä ja biometriikkaa koskevista vaatimuksista.
Komissio on ilmoittanut tavoitteekseen saada esitys hyväksyttyä tämän vuoden loppuun mennessä ja voimaan ensi vuoden loppuun mennessä.
Biotunnistepassit oli tarkoitus ottaa käyttöön tämän vuoden lokakuussa, mutta Yhdysvallat ilmoitti, ettei vaadikaan viisumittomilta matkustajilta biotunnisteita vielä tänä vuonna.
Biotunnisteiden käyttöönottoa ovat Yhdysvaltain turvallisuusministeriön mukaan vaikeuttaneet mikrosirujen huono saatavuus ja epävarma käyttökestävyys, myös järjestelmien yhteensovittaminen on ollut hankalaa.
Automaattiseen rajatarkastukseen
Biotunnistepassin avulla pyritään parantamaan matkustamisen turvallisuutta ja sujuvuutta. Lisäksi se helpottaa laittoman maahantulon torjuntaa ja estää myös identiteettivarkauksia, joissa henkilö esiintyy toisena.
Uudenlainen passi mahdollistaa teknisesti täysin automaattisen rajatarkastuksen.
Matkustaja asettaa passin lukijalaitteeseen, joka lukee sirulta henkilötiedot ja tarkistaa sirun turvaratkaisut.
Automaattikamera ottaa matkustajasta valokuvan ja vertaa sitä sirulta luettuun valokuvaan.
Yhdysvallat on ainoana maana ilmoittanut aloittavansa biotunnisteiden systemaattisen hyödyntämisen, muut maat tulevat ehkä hyödyntämään automaattista tunnistamista tukevana menetelmänä.
Biotunnistepassin käyttöönoton myötä perinteisiä passeja ei enää myönnetä. Perinteisillä passeilla voi matkustaa niiden voimassaoloajan loppuun. Passiin ei voi jälkikäteen tallettaa biotunnisteita, koska siru täytyy liittää jo valmistusvaiheessa.
Perinteisen passin voi halutessaan vaihtaa biotunnisteiseen kesken voimassaoloajan, mutta hinta on normaali.
Biotunnistepassin valmistus on kilpailutettu, sisäasianministeriö päättää valmistajasta loppusyksystä. On mahdollista, että hinta ylittää nykyisen passin 40 euron hinnan.
