Ber­lii­nin kei­häs­kar­sin­nois­sa nähdään van­hem­pi val­tio­mies ja nuori kokelas – Antti Ruus­ka­nen ja Oliver He­lan­der ovat lei­reil­leet yhdessä

Antti Ruuskanen ja Oliver Helander puolustavat Suomen keihäsmiesten mainetta keskiviikon karsinnassa.

Kuva: Heikki Saukkomaa

Kun Antti Ruuskanen tapasi Oliver Helanderin ensimmäisen kerran, hän pani heti merkille, kuinka urheilullinen keihäänheittäjä on.

Puhuja on nuoremman polven heittäjä, mutta vastaukset kysymyksiin ovat kuin vanhan liiton keihäskarjulla.

– Keihäät jäi kyllä Suomeen.

– Toivottavasti.

– Kyllä ne on mennyt ihan hyvin.

– Eilen oli vain jotain pientä jumppaa. Lauantaina viimeinen punttitreeni meni hyvin.

– Kyllä mä uskon, että pysyn oikealla puolella.

– Toivottavasti.

– Noooh... ei.

Onko Oliver Helander, 21, valinnut itselleen Rädyn–Kinnusen linjan?

Tuskinpa. Enemmän kysymys on siitä, että nuori ruotsinkielinen urheilija ei tunne oloaan kotoisaksi suomenkielisessä yhteistilaisuudessa.

Vaan vieressään hänellä on toisenlainen velmu. Liukaskielinen savolainen, jolta ei tarvitse puhetta tai naurua maanitella.

Antti Ruuskanen, 34, ei ole ensimmäistä kertaa arvokisoissa.

Ruuskanen muistaa MM-Berliinin 2009

Ensikertalainen se on Ruuskanenkin joskus ollut. Silloin oli vuosi 2009 ja paikka oli sama, sillä Berliinissä kisattiin tuolloin MM-mitaleista.

Pieleveden mies ei ollut enää poikanen, mutta yhtä kaikki: debytantti joutui muiden heittäjien kujeiden kohteeksi.

Millainen arvokisakaste sinulle tehtiin?

– Kokeneemmat olivat keksineet pienen jekun, sellaisen homman.

Mikä se oli?

– En muista... en halua muistaa, Ruuskanen räväyttää tyypillisen naurunsa ilmoille.

Helanderille hän ei ole halunnut kastetta vielä antaa.

– Pitää olla kohtelias. Antaa hänen heittää ensin, etteivät mene pelimerkit sekaisin. Ei kehtaa ennen kilpailua.

Ruuskanen ei pienistä hätkähdä, sillä häntä koeteltiin heti debyyttikarsinnassa 2009. Ensimmäinen kierros heitettiin sateessa ja toinen rajussa sateessa, jonka jälkeen äijät komennettiin ukkosmyrskyn ajaksi puoleksitoista tunniksi maratonportin bunkkeriin.

Sitten vielä vetäistiin verryttelykierros ennen kolmatta heittoa.

Siitä tuli kahdeksan tunnin työpäivä, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin.

– Tyylikkäästi finaaliin yhden sentin turvin.

Ruuskanen toipui viime kesän

Siitä sentistä alkoi Ruuskasen upea putki: hän ei ole koskaan karsiutunut arvokisojen finaalista. Kahdeksan yritystä, kahdeksan onnistumista.

Toinenkin putki löytyy, sillä kun lasketaan nuorten kisat mukaan, Ruuskanen on aina palannut Suomeen EM-kisoista mitali laukussaan.

– Neljäkö niitä on, hän laskee.

Nyt tilanne on toisenlainen kuin koskaan ennen. Ruuskanen teki vuonna 2016 ratkaisun, että hän tähtää vielä Tokion olympialaisiin 2020. Komeasta ansioluettelosta puuttuvat maailmanmestaruus ja olympiavoitto. 

Sen vuoksi hänen olkapäänsä leikattiin, vaikka se tiesi välivuotta 2017 ja pitkää kuntoutusta. Berliinin EM-kisat on välietappi, johon on tultu vain kolmen kilpailun kokemuksella.

– Tämä ei ole uran huipentuma. Tavoite on, että pystyn lähestymään maailman kärkeä.

Vaikka Ruuskanen myöntää, että vähäinen kilpailukokemus on luonut epävarmuutta, hän ottaa mustan hevosen roolin mielellään vastaan.

– Moni ei varmasti odota mitään Ruuskaselta. Kyllä mahdollisuuksia on: voi tulla kesän parhaita heittoja. Olen sopiva kysymysmerkki asiantuntijoille, faneille kuin itse urheilijallekin.

Yhdeksän vuotta sitten hän oli heittäjälauman nuorempaa kaartia, nyt kokenein heittäjä koko kisassa.

– Nopeasti se aika menee, hän päivittelee.

Useita leirejä yhdessä

Vanhempi valtiomies ja nuori kokelas tapasivat kolme vuotta sitten, kun Helander tuli Tanhuvaaraan katsomaan mallia, miten Euroopan mestari harjoittelee. Sen jälkeen he ovat vetäneet monta leiriä yhdessä.

– Panin heti merkille, että on urheilullinen keihäänheittäjä. Kova kilpailija, jolla on tosi hyvät jalat. Hienoa, että osasi valita oikean lajin.

Yksi Euroopan mestarin opetuksista oli, että harjoituksissakin pitää koko ajan kilpailla keskenään. Ruuskanen sentään on sen verran kokenut konna, että hän valitsi lajit, mutta nuori mies osoitti silti kykynsä.

– Kyllä se on kuntopallon heitto kattoon, jossa hän on kova – se on pakko myöntää. Oliver on myös äärimmäisen hyvä loikkimaan, ehkä käsipallotaustansa ansiosta.

Ruuskasella on toki omat vahvuutensa, joilla hän pystyi höynäyttämään tulokasta.

– Viekkaus. Taktinen puoli. Pelisilmä.

Niillä on käyttöä myös keskiviikon karsinnassa.

Katso yleisurheilun EM-kisojen ohjelma ja suomalaisten suoritusajat.