Levytyssopimus on monen nuoren ja suosion makuun päässeen yhtyeen haave, mutta varovaisuuteenkin on syytä. Hyvästä yhtyeestä mielivät hyötymään ja heitä puskevat julkisuuteen monenlaiset levy- ja markkinointiyhtiöt.
"Jos bändi alkaa lyödä itseään läpi, niin monesti tulee monta alan ihmistä tyrkyttämään sopimuksia lähinnä rahankiilto silmissään. Kun saa alustavaa hypeä ympärilleen, ei kannata enää luottaa keneenkään", Helsingin elävän musiikin yhdistyksen Elmu ry:n nuorempi johtaja Eeka Mäkynen neuvoo aloittelevia yhtyeitä, toki nauraen hieman liioitellulle varoitukselleen.
Lauantaina Untorockissa Utajärvellä esiintyy helsinkiläistyttöjen rockbändi The Freza, jonka jäsenet saivat mainetta jo 13-vuotiaina, kun he voittivat pääkaupunkiseudun Ääni ja vimma -bändikatselmuksen junioripalkinnon. Tänä vuonna 16 vuotta täyttävien tyttöjen taustalla on useampikin tukijayritys, mutta terveeltä pohjalta: kontakteja on solminut rumpuja soittavan Viivin isä, joka toimii yhtyeen managerina, vaikkei kuulemma manageri-sanasta välitäkään.
"Tosi paljon hankalampaa olisi ollut päästä näin pitkälle ilman apua. On vain hauskaa, että pääsee tekemään omanlaistaan musiikkia ja esittämään sitä keikoille", yhtyeen kitaristi Sanni kertoo.
Voisi ajatella, että markkinoinnin keskellä nuoret muusikot unohdetaan, vaikka totuus olisikin, että he pääsisivät sen kautta toteuttamaan haavettaan. The Frezalla on edessään ensimmäinen keikkakesä, josta valtaosan täyttää heitä edustavan toimiston hankkimat esiintymiset Suomea kiertävässä Tivoli Seiterässä. Kesän kruunaa keikka elokuussa Lahden hiihtostadionilla. Tähänkin pyöritykseen tytöt suhtautuvat rennosti "hyvänä kesätyöpaikkana".
Yhtyeen laulajan ja basistin Rosan, kosketinsoittaja Iiiriksen ja rumpali Viivin bändiharrastus lähti jo ala-asteelta. Sanni liittyi yhtyeeseen JunnuVimman voiton jälkeen 2006, jolloin The Freza varsinaisesti perustettiin.
"Alussa oli halu soittaa jotakin soitinta ja koulu kannusti meitä. Bändissä soittaminen on hyvä tapa viettää aikaa ja päästä purkamaan paineita - ainakin rumpuja hakatessa. Tärkeintä on soittamisen ilo ja tekemisen meininki", tytöt kertovat syitä bändin perustamiseen.
Ei jää epäselväksi, että juuri itsensä ilmaisu on tärkeintä. Viivi tahtoo oppia nopeampia fillejä ja hioa erityisesti vasemman käden motoriikkaa, Roosa haluaa basson soittoon varmemman otteen, Sanni tutustua paremmin multiefektiin ja kehitellä lisää soundeja ja Iiris ylipäätään päästä syvemmälle sisään syntetisaattoreiden maailmaan.
Paljon nähnyt Elmu ry:n Eeka Mäkynen sanoo, että tärkeää on tehdä kaikki juuri niin kuin tuntuu hyvältä, ja pitää tämä kirkkaana mielessä.
"Ympärillä on syytä pitää semmoisia ihmisiä, joiden kanssa haluaa ja on hyvä tehdä töitä. Ja kun lähtökohdat pysyy musiikissa, niin kaikki on terveemmällä pohjalla tulevaisuutta ajatellen. Nykyään on siistiä, että hyvän bändin voi saada lyömään itsensä läpi ilman suurimpien levy-yhtiöiden tukea."
The Frezan kappaleiden hittipotentiaalista voi tehdä oman arvion Untorockin lisäksi yhtyeen nettisivuilla. Kitaristi Sanni suosittelee kappaletta Thanks for the Hell, koska "se tuli niin viime tingassa valmiiksi ja siitä tuli silti niin hyvä", sekä tarttuvaa Black and Whitea.
Untorock Utajärven jäähallissa ja nuorisotalolla tänään perjantaina
ja huomenna lauantaina. Muita esiintyjiä muun muassa Martti
Servo & Napander, Widescreen
Mode, Beats and Styles ja Popeda. The Freza -yhtyeen internetsivut: www.thefreza.fi