Oulussa asuu nuori breakdance-lahjakkuus, breikkari eli b-boy Ata alias Dennis Nylund. Svenska privatskolania käyvän lukion kolmasluokkalaisen mielestä tanssiminen on parasta mitä ihminen voi tehdä.
"Tanssiminen on itsensä ilmaisemista. Break-tanssilla saan kaikki mun fiilikset ulos. Siitä tulee hyvä olo ja siitä saa tosi hyviä fiiliksiä", Ata kertoo.
Breakdance syntyi jengisotien vaivaamassa köyhässä Bronxissa, New Yorkissa 1970-luvulla yhtä aikaa rap-musiikin ja graffiti-maalauksen kanssa. Uusi musiikkipohjainen nuorisokulttuuri kehkeytyi afroamerikkalaisten, karibialaisten ja latinonuorten keskuudessa kaduilla.
Myös Atan kohdalla musiikki oli se joka nappasi. Hiphop-kulttuuri löytyi elokuvien kautta. Breikkaaminen eli b-boying alkoi siitä. Hiphopin jäänmurtajana Suomessa samoin kuin Yhdysvalloissa toimi break-tanssi.
Hiphopista
kotoinen fiilis
"Mun parhaan lapsuuskaverin Tuomas Perälän kanssa ruvettiin ala-asteen neljännellä luokalla kiinnostumaan hiphop-kulttuurista. Siitä tuli kotoinen fiilis. Ajattelutapa sun muu täsmäsi. Koko hiphop-kulttuuri ja sen rasismin vastaisuus ja ajattelumalli, että kaikki ovat tasa-arvoisia, tuntui hyvältä", muistelee Ata.
Tanssia kulttuurintutkimuksen kannalta käsittelevässä kirjassa Tanssi tanssi (SKS 2003) tutkija Anne Isomursu toteaa, että Amerikassa hiphop-kulttuuri sai ideologisen suunnannäyttäjän muslimiksi kääntyneestä Afrika Bambaataasta, joka halusi tarjota nuorille positiivisia roolimalleja, nostaa heidän itsetuntoaan ja poliittista tietoisuuttaan. "Bambaataa haaveili zulujen kansakunnasta, joka väkivallan ja voiman sijasta kilpailisi taiteessa."
Beat Street -elokuvassa poliisin pidättämän pojan äiti sanoo, että nämä nuorukaiset voisivat tehdä kadulla pahempaakin kuin tanssia.
"Beat Street oli ensimmäinen breikki-leffa, josta sain fiiliksen, että tota vois koittaa - kunnes näin dokumentin jokavuotisesta saksalaisesta tapahtumasta Battle of the year vuodelta 1997 ja sieltä jenkkiryhmän Style Elements ja b-boyn nimeltä Remind. Siitä intohimo kasvoi tosissaan ja rupesin ajattelemaan tulevaisuutta. Dokumentti antoi mulle inspiraation", kertoo Ata.
Oulun musiikkivideofestivaalilla erikoisnäytöksenä nähtävässä hiphop-elokuvan klassikossa Beat Streetissä (1984) jengien katutaistelut on kuvattu tanssikohtauksina.
"Se menee ihan b-boy -juttuun, että tietyt välit alettiin selvittelemään tanssin avulla. Siitä tuli sana battle; breikissä battlataan toisia vastaan."
FlexAdean
mukana URB:ssa
"Hiphop-kulttuuri Oulussa on tosi vaisua. Täällä on paljon b-boyita mutta enemmän harrastajia kuin elämäntavaltaan. Mutta täällä voi treenata ihan hyvin. On täällä räppäreitä, on täällä maalaajia, on täällä dj:itä. Mutta kun olen reissannut ja nähnyt kovempaa, tuntuu että mun juttu kuuluu Suomen ulkopuolelle", pohtii Ata.
Heinäkuussa Ata alias Dennis Nylund pyydettiin mukaan Kiasmassa Helsingissä järjestettyyn urbaanien taiteiden URB-festivaalin kansainväliseen yhteistyöprojektiin. Kaksi tanskalaista ja viisi suomalaista breikkaria toteutti FlexAdea-nimisenä tiiminä teoksen Idea 1 part 5.
Jo vuotta aikaisemmin kaksikko Lisa Ahlström ja Nina "Ninde" Rung tekivät URB-festivaalille tanssishown. Tänä kesänä mukaan tulivat myös Taija Hinkkanen, Sara "LilFlex" Hirn ja Ata Suomesta sekä David Boyd ja Daniel "Sonic" Rojas Tanskasta.
Saattaa olla, että FlexAdeasta syntyy ensimmäinen suomalainen breakdance-company.
"B-boy crew:t, ryhmät, ovat kuin yhtä perhettä. FlexAdea on enemmän company ja show. Jos minut jatkossa pyydetään mukaan, niin tottakai lähden. Lisa ja ne muut ovat mun elämänystäviä."
B-boying ei
ole urheilua
Oulussa Ata on treenannut Sonic Skool -ryhmäläisten kanssa, mutta ei enää varsinaisesti kuulu ryhmään.
"Lähdin vähän sooloilemaan. Se tuntui paremmalta vaihtoehdolta. Vähäksi aikaa menin tamperelais-varkautelaiseen ryhmään Moonfreeze. Kun rupesin kiertämään, tutustuin Helsingissä Lisa Ahlströmiin. Meillä klikkasi tosi hyvin, ja me ollaan käyty kiertelemässä Tanskassa, Ruotsissa, Ranskassa, Jenkeissä ja Kanadassa. Kummatkin saadaan hyviä fiiliksiä toisen tanssista ja ihmisinä myös."
Breikkarit hengailevat ja kohtaavat skaboissa, joita järjestetään klubeilla, ylioppilastaloilla ja joskus teatterisaleissa.
"Joskus kasataan joku porukka johonkin skabaan. Jos se on vaikka kaks vastaan kaks -battle, niin kaverin kans mennään."
Break-tanssissa järjestetään myös SM-kisoja. Atalle SM-menestys ei ole tärkeää.
"Jenkeissä painotettiin, ettei b-boying eli breakdance ole urheilulaji. Tämä ei ole laji joka menee olympialaisiin. SM-kisoja voidaan järjestää, mutta pääperiaate on se, ettei tämä ole mitään urheilua. Tämä on kadulla syntynyt tanssimuoto."
Ensimmäinen
sana: Ätä
Atan mielestä breikkiin ei saisi sekoittaa eri tanssilajeja, esimerkiksi poppingia ja lockingia.
"Se on ihan hyvä, että on hirveästi eri tanssilajeja ja ne tulevat esille. Jotkut saavat fiiliksiä baletista, jotkut b-boyingista, jotkut lockingista. Mutta mun mielestä on tärkeätä, että ne pysyisivät erillään."
Useilla b-boyilla ja b-girlseillä on kutsumanimet, jotka kuvaavat heidän persoonaansa ja tai liikelaatuaan. Denniksen kutsumanimi on Ata (lue: Ätä).
"Ätä oli mun ensimmäinen sana. Nyt se on mun nimi. Kaikki kotona ja jotkut tietyt opettajat sanovat minua Ataksi."
Breikkiin keksitään perusliikkeiden lisäksi omia liikkeitä ja haetaan omaa tyyliä. Kuvaava kutsumanimi voi löytyä myös sitä kautta.
"Itsensä tuo esille tietyllä flavella, sillä että keksii omat movesit, liikkeet ja oman flow'n, mikä tarkoittaa sitä, etteivät liikesarjat töki. Jengit kehittää liikkeestä hienompaa ja siitä jotain vielä hienompaa, kuvio menee eteenpäin. Se pitää ihmiset elossa. Koko ajan oppii, vaikka olisi kuinka vanha ja kokenut."
Elo-lokakuussa Dennis Nylund opettaa breakdancea alle 16-vuotiaille edistyneille ja yli 14-vuotiaille keskitasolla Tanssikeskus Citydancessa Oulussa.
"Kun olen kiertänyt vähän ympäri maailmaa ja kokenut semmoista mitä hirveän moni täällä ei ole kokenut, mulla olisi ehkä enemmän annettavaa. Mutta en ole saanut tilaisuutta opettaa vasta kun nyt. Haluan jakaa mun tiedon nuoremmille, että ne pystyy pääsemään pitemmälle ja pitemmälle."