Tekoäly ei ehkä kuulosta erityisen mielenkiintoiselta aiheelta.
Kaiken lisäksi lentokone ja sen myötä pari panelistia oli myöhässä.
Haastavista lähtökohdista huolimatta 15. Arvoseminaari onnistui hyvin.
Tilaisuus lähti oikeille urille heti alussa, kun etenkin Elektrobitin perustajana tunnettu Juha Hulkko kertoi Pertistään.
Pertti on Hulkon "tekoälyassistentti".
Hulkon päätavoitteena tavoitteena on opettaa Pertille suomen kieltä Oulun murteineen.
– Google ja Apple eivät tee sitä puolestamme.
Jos oppi menee perille, se on kaikkien käytettävissä: Avoin lähdekoodi, Hulkko varmisti.
Näyttelijä Pertti Koivulan äänellä puhuva Pertti opettelee suomea ääni- ja ekirjojen avulla. Tyhmähän se vielä on kuin saapas, Hulkko nauratti yleisöä.
Pertin elo ei ole silti pelkkiä kieliopintoja. Se hoitaa Hulkon pankkiasioita.
Tekoäly kiinnostaa Hulkkoa yritysmielessä ja yhteiskuntapoliittisestikin: jos ja kun tekoäly ”kasvattaa kakkua”, mihin tulokset käytetään?
Hulkko olisi valmis siihen, että niitä ainakin autetaan, joilta menee työ alta.
"Robottivero vie kilpailukyvyn"
Tilaisuuden alusta myöhästynyt Evan johtaja Matti Apunen oli tutusti Apunen.
– Ay-liike tekee nykytoimillaan karhunpalveluksen yhteiskunnalle. Se suojelee työpaikkoja, kun pitäisi suojella ihmisiä.
Apusesta työpaikat ja työ ovat eri asioita. Työpaikat voivat mennä, työ ei lopu.
Tekoälyn vaikutuksia pohtiessaan hän esimerkkinä kertoi ennakoivansa, että ne ovat suuremmat lääkäreille kuin hoitajille.
Lääkäreiden suhteellinen asema heikkenee. Hoitajan kädentaitoja tekoäly, robotit tai digitaalisuuskaan eivät voi korvata.
Ja niin, Apunen ei kannata verojen maksimointiajatuksia yleensä eikä robottiveroa erikseen, ellei sitten ”haluta vähentää kilpailukykyä”.
"Mekanisoituva ihmisikäsitys"
Arvoseminaarin järjestelyvastuun kantoi Oulun Eteläinen Rotaryklubi.
Vuosittaiset seminaarit vaalivat arvojohtajuutta ja johtamisen vastuullisuutta.
Tämänkertainen tilaisuus kurkisti tekoälyyn ja siihen, muuttaako se arvoja.
Kriittisimmin tekoälyyn suhtautui etiikan tutkija Juho Vaiste Turku AI Societysta.
Vaiste oli huolissaan ”mekanisoituvasta ihmiskäsityksestä”.
Juha Hulkko suhtautuu tekoälyyn pragmaattisesti.
Lähtökohtaisesti tekoäly on auttava käsi, ”helping hand”. Tekeekö se hyvää vai pahaa, riippuu käyttäjästä.
Regulaatiota tarvitaan: sääntelyä, joka suojaa meitä datan väärinkäytöltä, kiteytti professori Minna Pikkarainen Oulun yliopistosta/VTT:ltä.
MONTA HYÖTYÄ
Juha Hulkon, Matti Apusen, Juho Vaisteen ja Minna Pikkaraisen lisäksi paneelisteina olivat AISpotterin toimitusjohtaja Anri Kivimäki ja sijoitusjohtaja Eelis Hein FIMistä.
Mihin tekoälyä tulisi käyttää?
Julkisessa hallinnossa, esimerkiksi kaavoituksessa voidaan katsoa miten eri vaihtoehdot vaikuttavat, sanoi Apunen.
Oulun yliopiston konetekniikan tutkimukseen ja yritysten hyväksi, jatkoi Kivimäki.
Hulkosta ilmastonmuutosta vastaan.
Lääketieteeseen ja ennalta ehkäiseviin sovelluksiin, katsoi Pikkarainen.
Onko ihminen koodattavissa? Se pitää ratkaista ensin, Vaiste vaati.
Hein komppasi Pikkaraista: sote-palveluissa ennalta ehkäisyyn.