Auton ta­ka­pään si­vut­tais­pi­don menetys on tal­vi­ke­leis­sä koh­ta­lo­kas­ta

Kalevan verkkolehdessä, Kaleva plussassa kiivaana käyvään keskusteluun parempien renkaiden sijoituksesta on rengasalan asiantuntijalla yksiselitteinen vastaus.

Lumi-lumi -pitoa. Talvirenkaan pitoa lumessa voi markkinointipäällikkö Eero Toivosen mukaan arvioida myös sen perusteella, miten lumi täyttää renkaan kuvioinnin.
Lumi-lumi -pitoa. Talvirenkaan pitoa lumessa voi markkinointipäällikkö Eero Toivosen mukaan arvioida myös sen perusteella, miten lumi täyttää renkaan kuvioinnin.
Kuva: MATTI HEIKURA

Kalevan verkkolehdessä, Kaleva plussassa kiivaana käyvään keskusteluun parempien renkaiden sijoituksesta on rengasalan asiantuntijalla yksiselitteinen vastaus. "Renkaiden kulutuspintojen pitäisi olla mahdollisimman samanlaiset, mutta jos tämä ei ole mahdollista, on paremmat renkaat sijoitettava taka-akselille olipa kyseessä sitten etu- tai takavetoinen auto", kertoo markkinointipäällikkö Eero Toivonen Continental Rengas Oy:sta.

Toivonen perustelee asiaa turvallisuudella. Kun paremmin pitävät renkaat ovat takana, perä tulee paremmin perässä ja auto pysyy paremmin hallinnassa. "Tätä voi halutessaan kuka tahansa kokeilla. Panee kesärenkaat taakse ja lähtee ajamaan pujottelurataa. Heti vauhdin noustessa, perä pyrkii lähtemään omille teilleen koska kesärenkaan sivuttaispito liukkaalla yksinkertaisesti loppuu."

Nastarenkaat kuluvat ajossa Continentalin tutkimusten mukaan hieman eri tavalla vetävällä ja vapaasti pyörivällä akselilla. Niinpä kuluttaja, joka haluaa mahdollisimman pitkän käyttöiän renkailleen, vaihtaa niiden paikkaa etu- ja taka-akselin välillä 5 000-7 000 kilometrin välein, jolloin kulutuspintojen kulumiserot pysyvät vielä pieninä.

Useimpien talvirenkaiden pyörimissuunta on nykyisin määritelty, joten näissä tapauksissa renkaat voi vaihtaa keskenään vain samalla puolella autoa, ei ristiin, niin kuin aikaisemmin jopa monien autojen käyttöohjekirjoissa neuvottiin.



Talvirenkaan pito
lähtee kumista


Talvirenkaiden pito-ominaisuudet luodaan nykyisin useiden tekijöiden yhteisvaikutuksena. Renkaissa käytetty kumi on kaiken lähtökohta. Kumin kovuus määritellään shore-luvulla, joka lähtee siitä, että arvo sata vastaa pintaa, joka ei anna lainkaan periksi. "Tällainen on esimerkiksi lasi," selventää Toivonen.

Pohjoismaisen kitkarenkaan shore-luvut asettuvat yleensä 50 ja 55 välille. Tämä kumilaatu on niin pehmeää, että maailman rengasvalmistajista sellaista käyttää renkaisiin vain neljä: Continental, Nokia, Michelin ja Bridgestone.

Pohjoismaisen nastarenkaan kumi on yleensä askeleen kovempaa, shore-lukujen sijoittuessa välille 55-59. Kovempi kumilaatu on tarpeen, jotta nastat saataisiin pysymään renkaassa kiinni.

Tätä hieman kovempaa kumia käytetään nk. eurooppalaisissa kitkarenkaissa, joita jonkin verran tuodaan Suomeenkin, tosin lähinnä niihin kokoihin, joihin ei tänne paremmin sopivia renkaita valmisteta.

Eurooppalaisen kitkarenkaan suunnittelu lähtee erilaisista olosuhteista. Niinpä Toivonen esimerkiksi luonnehtii Continentalin uutta eurooppalaista, pintakuvioltaan epäsymmetristä kitkarengasta TS810:tä toiselta reunalta talvi- ja toiselta reunalta kesärenkaaksi, jonka ominaisuudet on painotettu vesikeleihin, mutta joka toimii yllättävän hyvin myös lumessa.

Kumiseoksen lisäksi ratkaisevia tekijöitä on pidon syntymisessä ovatkin sekä renkaan kuviointi että lamellointi. Kummankin perustehtävä on tarttua kiinni tienpinnan epätasaisuuksiin mutta tärkeä efekti on myös nk. lumi-lumi -pito, joka syntyy renkaan uriin pakkautuneen lumen kyvystä tarttua kiinni renkaan alla olevaan lumeen.

"Renkaan toimivuudesta lumella voikin päätellä jotakin pelkästään katsomalla, kuinka hyvin lumi täyttää sen kuviot. Toisaalta renkaan pitää myös puhdistua ajon aikana, jotta renkaan pintakumi ei menettäisi kokonaan kosketustaan tiehen."

Kesärenkaissa käytetyn kumin shore-luvut ovat jo tasolla 68-75 ja niissä käytetty kumiseos on yleensä sellainen, että se menettää lisää joustavuutta kylmissä olosuhteissa, Toivonen lisää.