Suomessa lisätään automaattista liikennevalvontaa nykyisestä noin 800 kilometristä 2 5000 kilometriin vuoteen 2009 mennessä. Liikenne- ja viestintäministeriön ja sisäasiainministeriön vetämien suuntaviivojen mukaan tämä on yhdessä rattijuopumusten ja turvavöiden käytön valvonnan lisäämisen kanssa tehokkain tapa vähentää liikennekuolemia.
Valvonnan lisääminen maksaa, mutta ministeriöiden arvion mukaan vain murto-osan onnettomuuskustannusten pienenemisestä tulevista hyödyistä.
Oulun läänissä kameravalvonnan piirissä on nykyisin vain yksi tieosuus, vt. 4 välillä Haaransilta - Pulkkila. Parhaillaan valmistumassa on toinen osuus valtatielle 8 välille Raahe - Kalajoki. Arvioiden mukaan tämän tieosuuden kahdenkymmenen valvontakameran toimintojen testaukseen päästään vielä tämän syksyn aikana ja viimeistään vuoden vaihteen jälkeen ne ovat jatkuvassa käytössä.
Autoilijalle lääninraja ei kuitenkaan anna tulevaisuudessakaan edes epävirallista lupaa kaasujalan raskaammalle painamiselle, sillä kameravalvonta-alue jatkuu valtatie kahdeksalla myös Vaasan tiepiirin alueella.
Myös Oulun Tiepiirin ja Oulun lääninhallituksen esitykset lähivuosille lähtevät valvonnan nopeasta ja voimakaasta lisäämisestä. Liikenneturvallisuusinsinööri Heino Heikkinen Oulun Tiepiiristä kertoo, että valvonnan piiriin suunnitellut tieosuudet on valittu puhtaasti henkilövahinko-onnettomuuksien määrien mukaan.
Teho osoitettu
Kameravalvonta on toisaalta myös osoittanut tehonsa esimerkiksi juuri Haaransillan ja Temmeksen välillä nelostiellä. Tällä tieosuudella ei tilastojen mukaan ole tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta kameravalvonnan aloittamisen jälkeen.
Juuri henkilövahinko-onnettomuuksien määrä on myös muuttanut suunnitelmia. Alustavasti vt 22 Oulu-Kajaani oli mukana suunnitelmissa, mutta onnettomuusluvut toivat sen sijalle valtatie kaksikymppisen Oulusta Pudasjärvelle ja aina Ison-Syötteen risteykseen saakka, kertoo Heikkinen. Tämän osuuden rakentamistöihin päästään nykynäkymien mukaan vuonna 2006.
Vuonna 2007 vuorossa on valtatie 4 väliltä Ii-Kuivaniemi. Vuotta myöhemmin kameroilla katetaan 59 kilometrin osuus Haapajärven ja Ylivieskan väliltä valtatieltä 27. Valtatielle kahdeksan palataan vuonna 2009, jolloin katetaan tieosuus Liminka-Raahe.
Haltijavastuu etenee
Ylikomisario Heikki Seppä sisäasiainministeriöstä vakuuttaa, että kameravalvonnan lisäämiseen tarvittavat rahat saadaan myös tulevien vuosien talousarvoihin. Tosin hänen mukaansa on vielä käytävä keskusteluja Tiehallinnon kanssa kustannusten jaosta. Pääsääntö on, että tiepiirit rakentavat valvontakameroiden tarvitsevan perustekniikan ja poliisi hankkii kamerat.
Lisääntyvä kameravalvonta on kuitenkin myös poliisin resurssikysymys ja tälläkin rintamalla edetään koko ajan.
Sepän mukaan rikesakkolaki etenee eduskunnassa suotuisasti kohti haltijavastuuta ja toisaalta poliisi on saamassa käyttöönsä aikaisempaa tehokkaamman toimisto-ohjelmiston, jolla valvontakameroiden tallentamat ylinopeudet voidaan käsitellä nykyistä tehokkaammin.
Haltijavastuuseen siirtyminen tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että jatkossa kameran tallentaman ylinopeutta ajaneen auton omistaja tai haltija saa automaattisesti kameravalvonnan tallentaman ylinopeuden rangaistuksen maksettavakseen ja poliisi ryhtyy selvittämään todellista tekijää vain niissä tapauksissa, joissa auton haltija kiistää ajaneensa autoa.
Sepän mukaan tavoitteena on, että kameravalvonnassa olevat tieosuudet muodostaisivat tulevaisuudessa mahdollisimman yhdenmukaisen verkon hajanaisten pätkien sijasta.