Automaatioasennuksen opiskelijat kilpailevat ammattitaidon Suomen mestaruudesta vuosittain. Kahdeksan semifinalistia jatkaa huhtikuun lopussa järjestettävään finaaliin. "Tarkkuutta ja huolellisuutta tämä vaatii", kuvaa kolmannen vuoden automaatioasentajaopiskelija Ossi Väyrynen tuntojaan keskiviikon semifinaalista.
18-vuotiaan Väyrysen aamu alkoi ohjauskotelon asentamisella. Kilpailijat ahertavat asennustöiden kimpussa koko päivän. "Aamupäivän ohjelmaan kuului kaikenlaista kaapeleiden ja laitteiden asennusta", Väyrynen kertoo. Väyrysen mukaan aamupäivä sujui mukavissa mutta kiireisissä merkeissä.
Semifinalisteja on kaikkiaan 35. Ensimmäinen semifinaali järjestettiin viime viikolla Lohjalla. Oulun Kaukovainiolla järjestettävään toiseen semifinaaliin tuli kilpailijoita kahdeksalta paikkakunnalta. Eteläisin kilpailuun osallistuva matkusti Ouluun Varkaudesta. "Tieto finaaliin pääsystä selvinnee ensi viikolla", Väyrynen arvioi.
Kilpailu mittaa taitoja monipuolisesti
Kilpailussa mitataan automaatioasentajalle ominaista työskentelyä monipuolisesti, Väyrynen kiittelee kilpailun järjestelyjä. "Hyvällä kilpailijalla pitää olla silmää", Väyrynen jatkaa. Massasta erottuvan kilpailijan pitää osata soveltaa koulutuksessa opittuja taitoja käytännössä.
Väyrynen on pitänyt käsillä tekemisestä aina. Taitajasemifinaalissa kädentaidoista on hyötyä, hän tietää.
Semifinaalin tehtävät mittaavat työn jäljen siisteyttä ja nopeutta. Tehtäville asetettu aika on niin tiukka, että kisaajan pitää olla käsistään taitava suoriutuakseen kaikista tehtävistä kunnialla.
"Asennuspuoli on minun valttini", Väyrynen arvioi mahdollisuuksiaan kilpailussa. Töiden huolellinen tekeminen opiskeluaikana tuo rutiinia, josta on hyötyä kilpailussa, Väyrynen tarkentaa.
Automaatioasennuksen lajivastaava Tapani Mainio pitää tarkkaan huolen, että kilpailujärjestelyt ovat kaikille tasapuoliset. Lohjalla ja Oulussa käytävien semifinaalien pitää vastata toisiaan mahdollisimman hyvin.
"Kädentaitojen lisäksi kilpailutilanne vaatii osallistujilta hyvää fyysistä kuntoa ja keskittymiskykyä", Mainio tietää.
Taitajakilpailusta apua työnhakuun
Mainion mukaan kilpailua ei käydä varsinaisesti nopeudessa, mutta ilman tarvittavaa nopeutta ei tehtävistä selviydy. Kilpailussa arvioidaan asennus- ja ohjelmointiosaaminen erikseen.
"Asennusosaaminen painottuu sekä kilpailun tehtävissä että pisteissä hieman enemmän", Mainio jatkaa.
Jokainen automaatioasennuksen taitajakilpailun semifinaaliin osallistunut saa vaivanpalkaksi kunniakirjan, josta kannattaa mainita työhaussa, Mainio sanoo. Varsinkin finaaliin pääsy on jo sellainen meriitti, että taitajakilpailuista tietävät työnantajat osaavat huomionosoitusta arvostaa. Mainion mukaan taitajakilpailuista tiedetään melko hyvin.
"Onhan se työnantajienkin etu, että näitä kilpailuja järjestetään", Mainio selventää.
"Semifinaalin työtehtävät pyrkivät vastaamaan aitoa työtilannetta mahdollisimman tarkasti. Automaatioasentajan koulutukseen kuuluu työssä oppimista. Työssä opitut taidot näkyvät osaamisena taitajakisassa", Mainio arvioi. Oulun semifinaalin kilpailutyöt pyrkivät vastaamaan teollisuusympäristön todellista työtilannetta.