Uusien henkilöautojen kauppa on viime vuoden lopulta lähtien yskähdellyt Suomessa selvästi, vaikka kaikilla muilla vähittäiskaupan aloilla on mennyt suorastaan loistavasti. Esimerkiksi syyskuussa autoja myytiin peräti 16,3 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden syyskuussa. Tämän myötä henkilöautokaupan myynnin pudotus lähentelee jo kymmenen prosentin kokonaistasoa.
Autoalan keskusliiton toimitusjohtajan Pentti Rantalan mukaan syyskuun tilanne ei ole aivan niin synkkä kuin tilastoista voisi päätellä, koska muutamien merkkien ja mallien saamisessa on esiintynyt vaikeuksia. Mutta sen Rantala myöntää, että ilman seurauksia autokaupan kangertelu ei ole jäänyt.
"Autoala pystyi vuoden 2003 veronalennuksen jälkeisessä nosteessa luomaan yli 4 500 täysin uutta työpaikkaa ja vielä viime vuoden alussa arvioimme, että niitä saadaan tänä vuonna noin 1 000. Käytännössä nyt käy niin, että alan työpaikat pysyvät viime vuoden tasolla, eli noin 28 000 työpaikassa."
Myös jo ennestään EU-maiden vanhimpiin kuuluva Suomen henkilöautokannan keski-ikä on hitaassa nousussa. Rantalan arvion mukaan viimeistään ensi vuoden lopussa se kirjataan numeroin 10,6.
Periaatteessa noin 140 000 kappaleen vuosimyynti riittäisi pitämään keski-iän ennallaan, mutta maahan on tuotu vuoden 2000 jälkeen aikana yli 120 000 tuontiautoa, joiden keski-ikä jo tuodessa on ollut yhdeksän vuoden luokkaa. Kun uusien henkilöautojen myynti on saman aikaisesti notkahtanut, saadaan lopputulokseksi keski-iältään entistä vanhempi autokanta.
"Esimerkiksi vuonna 2003 maahan tuotiin lähes 32 000 autoa, joiden keski-ikä lähentelee nyt jo 13 vuotta", hän huomauttaa.
Verolinjaukset selviksi
Rantala uskoo, että vaalien alla virinnyt autoverokeskustelu on eittämättä ollut yksi tekijä autokaupan takkuilussa.
Myyntilukemat alkoivat osoittaa alaspäin paria kuukautta ennen vaaleja puoluejohtajien esitellessä autoilijoille muutoksia luvanneita verokantojaan. Sama odottava tunnelma autokaupassa jatkui aina kesään saakka. Se meni hieman myönteisemmin, mutta syksyn myötä asia taas nousi pinnalle, kun ajoneuvoveron sitomisesta päästöihin alkoi liikkua tietoja.
Rantalan mukaan päästöihin sidottu ajoneuvoverotus on siirtymä oikeaan suuntaan, mutta toisaalta niin kauan kuin esitystä ei ole saatu edes Eduskuntaan, ostajat voivat hyvinkin pelätä tehdä ostopäätöksiä, koska eivät tiedä mihin he uuden auton ostolla sitoutuvat.
Myös ajoneuvoverotuksen käytännöistä vastaavan AKE:n pitäisi Rantalan mukaan saada linjaukset selviksi, jotta he pystyisivät tekemään omiin ohjelmiinsa tarvittavat muutokset. Ne taas tulevat Rantalan tietojen mukaan voimaan aikaisintaan vuonna 2010.
Siinäkin mielessä asialla olisi jo kiire, että Suomi on ainoa nk. vanha EU-maa, jonka autoverotuskäytäntöihin ei sisälly minkäänlaista ohjausta kohti ympäristöystävällisempää autokantaa.
Autovero estää viennin
Rantala toisaalta muistuttaa, että ajoneuvoverotus ja autovero ovat kaksi eri asiaa, joita ei pitäisi sekoittaa keskenään. Autovero on auton hankinnan yhteydessä maksettava vero ja ajoneuvoveron kansa taas tuntee paremmin auton käyttömaksun nimellä.
Siinä kun Suomen valtio on innokkaasti laskemassa Suomeen tuotaville autoille laskennallista, samanlaisten Suomessa käytössä olevien autojen jäljellä olevaa autoveroa ja lisäämässä sen tuontiautojen hintaan, sillä ei ole järjestelmää, jolla se palauttaisi jäljellä olevan autoveron niissä tapauksissa, joissa auto viedään maasta.
Autoalan mielestä tämä on vakava rikkomus yhdenvertaisuutta vastataan.
Asia on noussut voimakkaasti esille tänä vuonna, kun autoala olisi halunnut alkuvuodesta purkaa isoiksi kasvaneita varastojaan viemällä vaihtoautoja ulkomaille. Niiden hinnassa oleva vero-osuus on kuitenkin käytännössä estänyt tämän.
Rantalan mukaan markkinoita olisi löytynyt eteenkin Venäjältä ja Baltiasta, joihin, kuten hyvin tiedetään, viedään muun muassa Saksasta jatkuvasti käytettyjä autoja.
