Suurella tohinalla vuonna 1999 määrätty EU-direktiivi autojen energiamerkinnästä on jäänyt suurelle yleisölle lähes tuntemattomaksi. Sen sijaan kodinkoneiden energiamerkintä tunnetaan hyvin ja sen avulla laitteiden keskinäinen vertailu on huomattavasti helpompaa.
Energiansäästön palvelutoimistossa Motivassa työskentelevä Pirjo Jakobsson myöntää tilanteen. Henkilökohtaisena mielipiteenään hän toteaakin, että Suomeen valittu merkintätapa ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Muuten Motiva on edelleen täysillä mukana energiamerkinnän taustalla. Se muun muassa toimittaa vuosittain kaikkien myynnissä olevien uusien autojen kulutustiedot sisältävän vihkosen yhteistyössä AKE:n kanssa ja pitää yllä samat tiedot sisältävää tietokantaa internetissä osoitteessa www-motiva.fi/fi/autotietokanta.
Kuluttajan mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin kuvaa hyvin vaikkapa se, että bensiinikäyttöisen Toyota Avensiksen ostaja tuottaa jokaista ajokilometriään kohti hiilidioksidia joko 171 grammaa tai 228 grammaa ihan sen mukaan, millaisen moottorin hän autoonsa valitsee.
Autokaupan yleinen suuntautuminen on viime vuosina vienyt kohti isompia moottoreita ja tämä kehityslinja näkyy myös liikenteen hiilidioksidipäästöissä. Niiden määrä lähti hitaaseen laskuun vuonna 1993 ja lasku jatkui tasaisena aina vuoteen 1999 saakka. Sen jälkeen sekä diesel- että bensiiniautojen tuottaman hiilidioksidin ovat olleet nousussa ja Suomi on jäämässä yhä kauemmaksi EU:n asettamista tavoitteista.
Esimerkiksi viestintä ja liikenneministeriön mukaan tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaankin uusia ohjauskeinoja.
Tässä yhteydessä juuri autojen energiamerkinnän tehostaminen, eli hienosti ecolabelling saattaa nousta uudella tavalla esille siinä kun sekin, että autojen käyttömaksun suunnitellaan jatkossa riippuvan suoraan auton päästöistä. Nykytilannehan on tässä mielessä ihmeellinen. Uudesta ja vähemmän saastuttavasta autosta maksetaan suurempaa käyttömaksua kuin vanhoista hiilidioksidipumpuista.
Tehtävänsä mukaan Motiva tuottaa asiantuntijapalveluja energiankäytön tehostamiseksi ja uusituvan energiankäytön tehostamiseksi. Pirjo Jakobssonin mukaan ennen kaikkea rakentajat ovat löytäneet toimiston ja kyselyjä esimerkiksi erilaisten energiaratkaisujen hyvistä ja huonoista puolista tulee jatkuvasti.
Varsin pienen henkilökunnan mahdollisuudet vastata kaikkeen mahdolliseen ovat varsin rajoitetut ja siksi hän suositteleekin ensi sijaiseksi tiedonhankintakanavaksi juuri internetiä. Sieltä voi myös tilata Motivan tekemiä julkaisuja eri aiheista.
Liikenteen energiatehokuuden lisääminen kuuluu myös toimiston painopistealuesiin ja tavalliselle autoilijalle löytyy Motivasta tietoa muun muassa taloudellisesta ajotavasta tai moottorin esilämmityksen eduista talvella.
Jo perinteeksi muodostunut Eko-auton valinta saa puolestaan vuodesta toiseen Motivan tukemista hankkeista eniten julkisuutta osakseen.
Suurimmat ponnistukset on suunnattu erilaisiin yrityksiin ja yhteisöihin, joiden kanssa tehdyt energiansäästösopimukset ovat tuottaneet hyvä tuloksia, vaikka kaikki toimii vapaaehtoisella pohjalla.
Rangaistusta ei sopimuksen rikkomisesta tule, mutta toisaalta saavutettavissa olevat taloudelliset säästöt ovat esimerkiksi kuljetusliikkeissä osoittautuneet todella merkittäviksi, kertoo Jakobsson.
Esimerkiksi kuljetusketjujen energiakatselmusta aloitettaessa vuonna 2005 laskettiin, että alalla on energiansäästöpotentiaalia noin 10 prosenttia.
Vuodessa tämä merkitsee noin 84 miljoonaa litraa vähemmän polttoainetta ja 220 000 tonnia pienempiä hiilidioksidipäästöjä. Kaupan päälle tulevat vielä 50 miljoonan euron säästöt polttoainelaskuissa. Sen eteen kannattaa jo tehdä töitä tosissaan.
MATTI HEIKURA