päätoimittaja
Olin tilaisuudessa, jossa puhuttiin autoasioista.
Keskustelu autoalan ammattilaisen puheenvuoron jälkeen oli vilkasta.
Lähes jokaisella oli kysymys, oma näkemys tai kysymykseksi naamioitu oma näkemys.
Autokeskustelu onkin ajankohtaista nyt jos koskaan: autoilija on tienhaarassa, josta voi lähteä moneen suuntaan.
Kannattaako uuden auton ostaminen?
Pitääkö sen olla bensa-, diesel-, hybiridi-, sähkö- vai kaasuauto? Jos se on hybridi, niin ladattava vai ilman latausominaisuutta?
Tai olisiko parempi odottaa tilanteen selkiytymistä? Laittaa käytetty?
Henkilöautojen ensirekisteröinnit ovat reilusti jäljessä viime vuodesta.
Bensa- ja dieselautojen myynti on laskenut parikymmentä prosenttia.
Hybridit paikkaavat tilannetta. Sähköautojen kysyntä on nousussa sekin, mutta kokonaisuutena puhutaan vielä marginaalisesta myynnistä.
Jos maan hallituksessa ei olla pöllöjä, autokaupan tilanne tiedetään sielläkin. Onhan tieliikenne valtiolle hyvä pajatso.
Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan valtio sai tieliikenteestä viime vuonna kahdeksan miljardin verotulot, josta se käytti liikennemenoihin pari miljardia.
Aina kun autoilija antoi valtiolle kympin, hän sai takaisin pari–kolme euroa.
Liikennekäytössä on lähes kolme miljoonaa autoa.
Ensimmäinen miljoona meni rikki 1976 ja toinen 1998.
Ikävä kyllä automäärän lisäksi myös autojen keski-ikä on kasvanut.
Nyt jo yli 12 vuoden keski-ikä tarkoittaa, että huomattava osa autoista on tehty aikana, jolloin päästöjen kanssa ei ollut niin nöpönuukaa.
Tieliikenteen osuus kasvihuonepäästöistä on merkittävä, vaikka se ei aina siltä tunnu, kun ajaa Rantsilan suoralla.
Päästöihin kannattaa suhtautua vakavasti. Autoilusta ei silti saa tulla lainvastaista tai luvanvaraista edes vapaa-ajalla.
Ehkä kompromissi löytyy vuosien kuluttua tekniikasta: sähköautot halpenevat ja niiden lataaminen helpottuu, minkä jälkeen ne valtaavat markkinat.
Sitten pitää enää laskea, paljonko päästöjä syntyy sitä sähköä tehtäessä...